Toisinaan minulta kysytään, miten voisi omalla kohdallaan ehkäistä sitä, että vahingossa tekee jotakin epäeettistä ja omalle uralle fataalia, koska ei tunnista asiaan sisältyviä haasteita, eivätkä hälytyskellot soi. Voiko oman uran todella tuhota toimimalla vahingossa epäeettisesti? Se on haastava kysymys: miten voisi ehkäistä jotakin sellaista, josta ei päätöksentekohetkellä ole tietoinen?
Tunnettu testikysymys on miettiä, että miltä päätös näyttäisi päivälehden kannessa. Se on hyvä testi, mutta vaatii sen, että sen kysyy itseltään päätöstä tehdessään. Jos pitää päätöstä kovin triviaalina, voi olla vaikea nähdä siinä mitään ongelmia – edes lööpin näkökulmasta.
“Miten voisi ehkäistä jotakin sellaista,
josta ei päätöksentekohetkellä ole tietoinen"
Miten muuten voisi saada omat kellot kilkattamaan? Jos on aikaa, omaa päätöstä tai ratkaisua voi pallotella oman puolison tai hyvän ystävän kanssa, jos hän edustaa jotakin toista toimialaa. Ulkopuolelta on usein helpompi nähdä, jos jokin käytäntö tai ratkaisu näyttää ongelmalliselta.
Filosofien auttava käsi
Liioittelu auttaa aina.
Mitä vielä voisi kokeilla? Liioittelu on myös toimiva tapa punnita asiaa: Mitä, jos kaikki tekisivät näin, miltä se näyttäisi ja miten se toimisi? Immanuel Kant on esittänyt ajatuksen, että ihmisen pitäisi aina toimia niin, että se voisi muodostua yleiseksi laiksi. Tätä ajatusta voi testata eri kokoisiin kysymyksiin. Mitä, jos koko autoteollisuus vääristelisi päästötietoja? Mitä, jos kaikki mediat olisivat jonkin intressiryhmän omistuksessa? Mitä, jos kaikki luottoluokitusyhtiöt ovat olisivat yhdestä maasta ja kulttuurista? Tai mitä, jos kaikki tekisivät niin kuin minä juuri nyt teen?
Onko tämä hyveellistä?
Kokeillaan myös Aristoteleen ajatusta hyveiden harjoittamisesta ja kohtuullisuudesta: Onko käsillä oleva ratkaisuehdotus kohtuullinen? Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että liika on liikaa, ja liian vähän on liian vähän. Yksinkertaista, eikö? Testataan ajatusta vaikkapa rohkeuden hyveen avulla. Jos on liian rohkea ja ottaa liian suuria riskejä, on uhkarohkea ja voi tuhota paljon. Voi tärvätä oman elämänsä, jos ottaa liian suuren riskin henkilökohtaisesti tai voi tärvätä kokonaisen yrityksen, jos riskinotto ylittää organisaation kantokyvyn. Toisessa ääripäässä rohkeutta on liian vähän, on siis pelkuruutta, eikä mihinkään tohdita ryhtyä tai tehdä päätöksiä. Pelko jähmettää paikalleen.
Tukeeko tämä hyvinvointia?
Gilligan on nostanut uuden näkökulman mukaan eettisyyden arviointiin: Miten ihmisistä huolehditaan, pärjäävätkö he, onko toiminta rehellistä ja reilua? Voit miettiä, millaisia vaikutuksia päätöksilläsi ja siten vallankäytölläsi on muihin. Miten he voivat päätöksesi seurauksena?
Miksi eettinen osaaminen on yhä tärkeämpää?
Eettinen osaaminen vahvistaa organisaatiota eli tekee siitä resilientimmän. Eettisellä johtamisotteella on monia positiivisia vaikutuksia henkilöstöön ja tuottavuuteen. Eettisen osaamisen avulla on mahdollista synnyttää positiivinen psykologisen turvallisuuden kierre, jossa organisaatio vahvistuu kohti kukoistusta. Ja toisaalta, pakollinen whistleblowing-kanava haastaa meidät jokaisen ottamaan ainakin perusasiat haltuun.
Mitkä asiat ovat eettisiä tai epäeettisiä?
Yhden yleisen väärinkäsityksen haluan lopuksi kumota. Olen kuullut väitteen, että vain harvat asiat ovat eettisiä kysymyksiä. Se ei pidä paikkaansa. Kaikki ratkaisut, jotka elämäsi aikana teet, ovat eriteltävissä eettisyyden suhteen. Ei ole sellaisia ratkaisuja tai päätöksiä, joissa ei olisi eettisiä ulottuvuuksia. Kysymykset siitä, miten puhut toisille ihmisille, miten paljon teet töitä, mitä osaat ja et osaa, mihin käytät aikaasi ja mihin et, miten vedät palaverin, mitä hankintoja teet, mihin suuntaan kehität liiketoimintaa – kaikki sisältävät useita eettisiä ulottuvuuksia. On toinen kysymys, missä kaikissa kohdin pystyy, haluaa ja osaa eritellä eettisiä ulottuvuuksia.
Etiikka on arjen ratkaisuja.
Meillä Juuriharjalla on yli 20 vuoden kokemus eettisen johtamisen kehittämisestä. Keskustellaan yhdessä lisää!
Voit myös lukea lisää Juuriharjan helppokäyttöisestä ja luotettavasta First Whistle -ilmoituskanavasta tai varata esittelydemon suoraan kalenteristamme. Demossa käydään läpi:
- whistleblowing-direktiivin keskeiset seikat
- First Whistle ja tekniset tiedot
- kanavan käyttöönotto
- muut mahdolliset kysymyksenne
- Erika Heiskanen
Partneri
