EU hyväksyi vuoden 2019 lokakuussa nk. whistleblower-direktiivin ja kansalliset lainsäädännöt tulevat joko direktiivin mukaisesti tai sitä tiukemmassa muodossa voimaan vuonna 2021. Direktiivi velvoittaa yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita järjestämään
väärinkäytösepäilyjen tai -huolien ilmoitus- eli whistleblowing-kanavan.
Jäsenvaltiot voivat vapauttaa yksityiset oikeushenkilöt, joissa on alle 50 työntekijää ja alle 10 000 asukkaan tai alle 50 työntekijän kunnat ilmoituskanavan perustamista koskevasta velvoitteesta.
Whistleblowing eli pilliin puhaltaminen tarkoittaa rikkeistä raportointia ja väärinkäytösten paljastamista.
Säädöksen mukainen kanava itsessään tarkoittaa teknistä ratkaisua, jossa ilmoittaja voi raportoida tietonsa varmistetun anonyymisti eli niin, että organisaatio, johon ilmoitus kohdistuu, ei pysty esim. IP-osoitteen selvittämisellä jäljittämään ilmoittajaa. Tämä tarkoittaa käytännössä ulkoisen palveluntarjoajan käyttämistä palvelun järjestämiseksi. Juuriharjan First Whistle täyttää kaikki direktiivin vaatimukset.
Direktiivi edellyttää, että ilmoituksesta on annettava ilmoittajalle vastaanottokuittaus ja palaute. Myös tämä onnistuu First Whistlen avulla sujuvasti. Kanava tulee avata myös tietyille ulkoisille sidosryhmille.
Miksi direktiivi on säädetty?
On jo pitkään tunnistettu, että pilliin puhaltaminen on tärkeä mekanismi väärinkäytösten pysäyttämiseksi organisaatioissa. Väärinkäytöksien tunnistaminen, korjaavat toimenpiteet ja ehkäisy ovat osa organisaation riskienhallintaa. Kokonaisuus vaikuttaa kustannusten muodostukseen, organisaation nauttimaan (epä)luottamukseen, henkilöstön sitoutumiseen, toimilupaan, jne. Kerrannaisvaikutuksena on tunnistettu yleisen lainmukaisuuden ylläpitäminen yhteiskunnassa.
Yhä enenevissä määrin viime vuosikymmeninä pilliin puhaltaminen on nähty keinona epäkohtien tunnistamiseksi ja kehittämisen vauhdittamiseksi. Käytännössä on kuitenkin usein käynyt niin, että ilmoittaja on joutunut mittavien kostotoimenpiteiden kohteeksi, joskus jopa henkensä kaupalla. Jotta pilliin viheltämisen kynnys olisi mahdollisimman matala, on välttämätöntä turvata ilmoittajan tilanne ja ehkäistä kostotoimenpiteitä.
“Meidän täytyy suojella ilmoittajia rangaistuksilta, irtisanomiselta, työroolin alennuksilta tai oikeuteen haastamiselta siltä pohjalta, että he ovat tehneet yhteiskunnalle palveluksen”, totesi Euroopan komission Vice President Frans Timmermans. “Tämä auttaa taistelemaan petoksia, korruptiota, verojen kiertoa sekä ihmisten terveyden ja ympäristön vahingoittamista vastaan.”
Uusi direktiivi myös selkiyttää työnantajan roolia ja vastuita kokonaisuudessa.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!
