Pidän lukupiireistä: niiden ansiosta tulee tartuttua kirjoihin, joita ei välttämättä olisi muuten edes löytänyt. Yksi tällaisista lukupiirilöydöistä on Christer Kihlmanin “Ihminen, joka järkkyi”. Kirja on tunnustuksellinen oman elämän kuvaus värikkäältä ja vapautuneelta 70-luvulta. Mielenkiintoa lukemiseen toi kirjailijan tarkan ja hienon reflektion tarkastelu. Se oli toisaalta äärimmäisen syvälle menevää, usein salattujenkin tunteiden tunnistamista ja toisaalta neutraalia, jotenkin etäämpää tehtyä sisäisen mielen avaamista ja tarkastelua toteavaan sävyyn. Yhtälailla kuin kirjailijalle, reflektio on kriittinen taito myös hyvälle johtajalle.
Johtajuus perustuu itsetuntemukseen
Riitta Viitalan johtamisosaamisten hierarkiamallissa omaan persoonaan liittyvät valmiudet (intrapersoonallinen kompetenssi) ovat johtajuuden perusta. Persoonaan liittyviin valmiuksiin kuuluvat:
- kyky tunnistaa oma rooli ryhmässä,
- jäsentynyt omakuva ja itsetuntemus,
- kyky tunnistaa omia motiiveja erilaisissa tilanteissa sekä olla tietoinen omista arvoista.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on itsetuntemuksen syvyydestä, kyvystä tunnistaa omia sisäisiä tunteita ja tarpeita sekä johtaa niitä, sietää epävarmuuksia ja vaihtelua säilyttäen kosketuksen omiin ja toisten tunteisiin, tavoitehakuisuuteen sekä sisäiseen turvallisuuden tunteeseen.
Juuriharjan Erika Heiskanen on kehittänyt Viitalan mallia edelleen ja lisännyt kompetenssien ytimeen eettisen johtamisen kompetenssin, joka määrittelee, miten sekä millaisten tavoitteiden ja päämäärien eteen johtamiskapasiteettia hyödynnetään.
Oppimista ei tapahdu ilman reflektiota
Itsereflektion taito on kehittymisen ja oppimisen kannalta tärkeää kaikilla johtajuuskompetenssien tasoilla – ja yleisemminkin: oppimista ei tapahdu ilman reflektiota.
Erityisen kriittistä johtajana kasvamisen kannalta on kuitenkin oman perustan, persoonaan liittyvien valmiuksien sekä eettisen johtamisen elementtien, reflektointi. Se on vaativaa työtä. Erityisen haastavaa on omien uskomusten tunnistaminen ja niiden oikeutuksen tutkiminen kriittisesti useammasta näkökulmasta.
Harjoittelu vie eteenpäin
Harjoittelun voi aloittaa kysymällä itseltään joka viikko muutaman seuraavista kysymyksistä:
- Mistä olen erityisen innoissani? Mitä oppimismahdollisuuksia asia tarjoa?
- Millaisia eettisiä haasteita olen tunnistanut viikon aikana? Mihin omiin arvoihini ne liittyvät?
- Kuinka olen osoittanut empaattisuutta? Mitä seurauksia sillä on ollut?
- Mikä oli viikon aikana vaikein koitos minulle johtajana? Mitä opin tästä?
- Millaisia tunteita olen kokenut? Mitä ne minulle viestivät?
- Mikä oli tärkein tekemäni päätös? Mille uskomuksille se pohjautuu?
- Kuinka hyvin arvoni ja toimintani ovat tasapainossa?
Jos haluat kehittää eettistä johtajuuttasi, voit aloittaa lukemalla julkaisumme Miten johtaa eettisesti ja rohkeasti?
