”Neuvottelimme uuden potentiaalisen asiakkaamme kanssa ja hän kysyi, millaisia asioita olemme korostaneet Code of Conductissamme. Oli hiukkasen noloa todeta, että meillä ei sellaista ole lainkaan."
”Työntekijöillämme näyttää olevan aika erilaisia käsityksiä siitä, mitä oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu tarkoittaa. Mitenköhän tätä voitaisiin selkeyttää koko firmassa?"
”Olemme viime aikoina saaneet asiakkailtamme kriittistä palautetta, joka kohdistuu alihankkijamme toimintatapoihin. Meidän täytyisi jollain tavalla linjata ja sopia yhteisistä toimintamalleista heidän kanssaan."
Universaaleihin ongelmiin toimiva ratkaisu
Jokainen organisaatio törmää jatkuvasti yllä kuvatun kaltaisiin tilanteisiin, joissa olisi hyötyä selkeistä, yhteisesti sovituista pelisäännöistä.
Erinomainen ratkaisu vastaaviin ongelmiin on määritellä organisaation oma Code of Conduct eli Eettinen ohjeisto, jossa linjataan millaista toimintatapaa edellytetään niin yrityksen henkilöstöltä kuin yhteistyökumppaneiltakin.
Edelläkävijät ja perässätulijat
Omaan Code of Conductin käytäntöjä koskevaan selvitykseemme vastanneista 128 yrityksestä 51 prosentilla oli jo määritelty eettinen ohjeisto.
Edelläkävijäyrityksillä eettinen ohjeisto on jo itsestäänselvyys ja sen mukaisen toiminnan varmistamiseen ja arviointiin myös satsataan merkittävästi. Eettisen ohjeiston avulla yritysten on mahdollista toimia vakuuttavasti ja turvallisesti verkottuneessa ja kansainvälisessäkin ympäristössä. Perässätulijat saavatkin olla tarkkana, ettei etumatka yhtäkkiä venähdä liian pitkäksi.
Eettisen ohjeiston laatiminen
Asiakashankkeistamme kertyneen kokemuksen myötä onnistuneen eettisen ohjeiston rakentamisen voisi tiivistää kolmeen asiaan:
1. On varmistuttava siitä, että eettisellä ohjeistolla on aito strateginen merkitys organisaation toiminnassa.
Tämä edellyttää sitä, että johto pohtii eettisten näkökulmien roolia liiketoiminnan kannalta: miksi ja missä asioissa toiminnan eettisyyttä on syytä vahvistaa?
2. Ohjeiston laajuus, syvyys ja näkökulmat ovat merkityksellisiä – katsottiinpa niitä sitten liiketoimintastrategisesti, sidosryhmien odotuksista käsin tai henkilöstön arkisten huolien kannalta.
Keskeistä on toteuttaa eettisten näkökulmien ja kysymysten tunnistaminen kaikkien henkilöstö- ja sidosryhmien vuoropuheluna. Näin sekä luodaan kykyä ja rutiinia eettisistä kysymyksistä keskustelemiseen että vahvistetaan eettisen ohjeiston merkityksellisyyttä jokaisen työntekijän arjessa.
3. Ohjeiston sisältöjä ja ilmaisumuotoja on arvioitava kriittisesti ja avoimesti.
Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.: Mihin asetamme eettisyyden ”riman”? Onko ohjeisto innostava vai latistava? Onko ohjeistossa määriteltyjä asioita mahdollista mitata ja arvioida? Mitä ohjeiston toteutuminen edellyttää johtamisen toimenpiteinä?
Käytännön kokemuksemme on, että näissä kolmessa asiassa onnistuminen vaatii ns. iteratiivista pallottelua, ei ”top-down” eikä ”down-top”, vaan pikemminkin ”around and around” –lähestymistapaa.
Tämänkaltainen ”pallottelu” kuvaa itse asiassa hyvin myös sitä, että eettisen ohjeiston tulee lisäksi olla jatkuvan arvioinnin ja uudistamisen kohteena eikä vain kertaluontoinen toimenpide.
Lue lisää eettisen ohjeiston laatimisesta
Lataa alta maksuton pikaoppaamme ”Miksi ja miten laatia eettinen ohjeisto eli Code of Conduct?” saadaksesi vinkkejä toimivan eettisen ohjeiston laatimiseen.
