Vuoden Nuori johtaja -kilpailun voiton jälkeen minulta on kysytty säännönmukaisesti kahta asiaa - mitä on hyvä johtaminen ja miksi pitäisi jatkuvasti kehittää tai kehittyä? Koen johtamiseen liittyvät odotukset osin ristiriitaisina, toisiaan kumoavina maailmassa, jossa vauhti, tiedonkulku ja erilaiset vaatimukset kiristyvät ennen näkemättömällä kellotaajuudella. Erityisen vaikeana tulemme muistamaan poikkeuksellisen vuoden 2020. Miten siis menestyä johtajana ja voidaanko ajatella, että on olemassa hyvää johtamista, joka olisi ominaisuuksiltaan pysyvää?
Yhteinen agenda
Työelämässä ja johtamisessa kontekstisidonnaisuudella on vaikutuksensa. Hyvä johtaja on siten aikaan, paikkaan ja organisaatioon sidottu, jolloin ihmisen hyvät ja heikommat ominaisuudet toimivat varioiden kontekstista riippuen; Toisaalla toiminut johtaminen ja tapa toimia voi jossain muualla olla toimimatonta. Mikä sitten toimii, miksi ja kenelle?
Miten tänä päivänä voisi johtaa ihmisiä ymmärtämättä yksilöiden motivaation lähteitä ja jokaisen tiimiläisen tarpeita? Asiat eivät etene, jos ei ole yhteyttä ihmisiin ja aktiivista vuorovaikutusta. Etenkin strategisissa, isoissa muutoksissa tavoitteet ja tahtotila eivät tavoita kaikkia, jos viestintä on ylimalkaista ja ylhäältä alaspäin tehdyn prosessin tulosta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että työyhteisöissä ollaan yhteisellä agendalla liikkeellä, oli se sitten esimerkiksi töiden tekemistä asiakasta varten. Asiakas ja ihmiset liiketoiminnan keskiössä eivät pelkästään tuo euroja ja parempaa työtyytyväisyyttä, mutta myös merkityksellisyyttä omalle työlle.
Uudistuminen ja asiakastalous
Olen oppinut, että etenkin palveluliiketoiminnassa on keskeistä ymmärtää, ettei asiakaslähtöisyys synny pelkästään uudistetuilla strategioilla, eikä yksittäisillä asiakasprojekteilla. Usealla palveluliiketoiminnan toimialalla tarvittaisiin kokonaisvaltaisempaa uudistusta teollisesta ajattelusta aitoon, asiakastaloudelliseen tapaan toimia.
Henkilökohtaisesti uskon, että koska maailma ympärillämme muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla, myös organisaatioiden ja ihmisten on uudistuttava. Haasteena tämän päivän johtajille on pitää huolta omasta ja organisaation uudistumiskyvystä. Kuten mentorini ohjeisti: “Jotta asia pysyisi ytimeltään edes samana, sen on jatkuvasti muututtava.”
Eettinen johtaminen on tavoitteellista
Minulle on joskus tokaistu, että pitäisi laittaa enemmän asioita toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Usein nämä palautteet saa kun nostaa keskusteluun organisaation rakenteellisia esteitä, kriittisten polkujen etenemättömyyttä tai puuttuu asiattomaan toimintaan. Hasteena on erilaiset käsitykset oikeasta ja väärästä toiminnasta työpaikoilla.
Strategisesti painavissa uudistajan rooleissa kohtaa myös paljon täysin vanhentuneita käsityksiä ja toimintatapoja. Tällaiset tilanteet ovat pysäyttänet minut pohtimaan, mitä johdan ja miten johdan. Mitä isommasta uudistuksesta on kyse, yksin ei voi olla sateentekijä; onnistunut transformaatio tarvitsee useita, uuteen suuntaan ja tekemiseen sitoutuneita johtajia ja kollegoita, joiden kanssa tiiminä, vuorovaikutuksessa opitaan ja kokeillaan rohkeasti uutta. Haasteellisena koen kompromissit ammattimaisuudessa, kyvykkyydessä tai oikeudenmukaisuudessa.
Keskeistä on haastavina aikoina pitää suunta ja tavoitteet kirkkaina. Uskon vahvasti nimenomaan tiimeihin ja siihen, että olemalla yhdessä uteliaita, palautteen äärelle pysähtyviä ja aikaansaavia, voidaan saavuttaa melkein mitä vain. Tämän edellytys on, että työtä tekevät kompetentit, vuorovaikutuksellisesti taitavat asiantuntijat, jotka ymmärtävät yhdessä tekemisen hyödyt ja ottavat vastuuta myös sosiaalisesti haasteellisissa tilanteissa.
Tulevaisuus-kestävyys ja rehellinen tekeminen
Naisena koen, että lasikatot ovat helpompia rikkoa kuin parkettilattiat – kaikesta muusta on helpompi luopua kuin saavutetuista vastuista, tittelistä ja eduista vaikka aika olisi ajanut ohi. Pakko on huono isäntä uudistuksissa, rakentavampaa olisi tehdä päätöksiä strategisesti kestävällä tavalla ja siten varmistaa "tulevaisuus-kestävyys”. Tarvittavat päätökset ovat harvemmin mukavia, saati helppoja ja ne vaativat vaikeiden asioiden kohtaamista, jotta voidaan todeta, että tavoitetila on jossain muualla kuin nykyisessä tekemisessä ja osaamisessa.
Hyvän johtajan pitää taipua moneen: pitää tukea kun toinen ei jaksa, vaatia kun tekeminen ei riitä. Johtajana ei voi miellyttää aina kaikkia, koska vastuu on kannettava. Silloin tarvitaan johtajuutta, joka kestää yli ajan. Tarvitaan asioiden avointa ja rehellistä analysointia, käsittelyä ja päätöksentekoa, joka kääntyy toimenpiteiksi ja yhteiseksi tekemiseksi tiimeissä.
Coaching kehittymisen tukena
Palkintona johtajakilpailusta sain coaching prosessin Juuriharjasta. Prosessin aikana tulin entistä tietoisemmaksi siitä, että olen kohdannut useita haastavia tilanteita työurani aikana joiden johdosta vastoinkäymisiä osaa katsoa useammasta eri näkökulmasta. Coachiltani sain työkaluja ja ajattelunraameja, jotka kääntyvät työarjessa uusiksi, ammatillisiksi välineiksi erilaisten tilanteiden kohtaamisessa.
Coaching vahvisti ymmärrystäni entisestään omista vahvuuksistani ja siitä millaisissa toimintaympäristöissä ja työskentelykulttuureissa olen parhaimmillani. Erityisesti mieleeni jäi viimeisen kerran palaute kun minulle todettiin, ettei toimistolla kukaan ole koskaan mennyt ominpäin jääkaapille ja kysynyt haluavatko muutkin maitoa. Se oli pieni huomio, mutta pysäytti sen äärelle millainen olen ja miltä toimintani muiden silmissä voi näyttäytyä. On äärimmäisen tärkeä niin johtajana kuin asiantuntijana tuntea itsensä, omat arvonsa ja toimintatapansa sekä olla altis reflektioille muiden silmin.
Coaching oli minulle yksi kuukauden parhaimmista tunneista. Askel oli paikoin raskas tapaamiseen kiirehtiessä, mutta joka kerta lähdin monta uutta asiaa oivaltaneena. Ymmärsin myös, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää tai hyväksyä. Sain vahvistusta moniin minua askarruttaviin asioihin.
Suosittelen lämmöllä coachauspalveluita jokaiselle. Oman tekemisen äärelle on hyvä pysähtyä säännöllisesti ja reflektoida mitä on tullut tehtyä ja mihin onkaan matkalla.
Sari Nevanlinna - vuoden nuori johtaja
