No niin, olen päättänyt laittaa elämäntapani remonttiin. Laadin oman huoneentaulun: ”ohjeet Jarin terveelliseen elämään”. Aloitan listaamalla joukon yleisesti tunnettuja epäterveellisen elämän tottumuksia.
”Älä tupakoi.”
Ei, ei. On varmasti suomalaisen kansanterveyden näkökulmasta olennainen ohje, mutta ei minulle. En nimittäin ole koskaan polttanut, ja pidän tupakointia niin vastenmielisenä tapana, että en näe riskiä sen aloittamiseen. Sama juttu huumeiden kanssa, ei kokemusta eikä aikomuksia.
Jos ottaisin uuden elämäntapani ohjenuoraksi pitäytyä poissa tupakasta ja huumeista, ei terveydentilani tästä kohenisi yhtään. Kannattaa poimia huoneentauluun vain sellaisia asioita, jotka ovat minulle merkityksellisiä, inspiroivia ja ohjaavat tekemistäni tavoitellun muutoksen suuntaan. Aika perusjuttu?
Yhtä selvää tulisi olla se, että kun organisaatio määrittelee itselleen code of conductia, eettistä ”käyttäytymissäännöstöä”, tulee sinne valita asioita, jotka ovat organisaation toiminnan eettisyyden vahvistumisen kannalta olennaisia.
Kuitenkin useimpien yritysten eettiset ohjeistot on kirjoitettu hyvin yleisellä ja abstraktilla tasolla. Turhan usein ne vaikuttavat lähes suorilta poiminnoilta kansainvälisistä julistuksista ja standardeista, kuten YK:n Global Compactista. Jos eettisessä ohjeistossa todetaan, että emme käytä lapsityövoimaa ja että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet, niin ohjeiston käytännön vaikuttavuus yksittäisen suomalaisen työntekijän arkeen on aika ohut.
Ei siis riitä, että eettiseen ohjeistoon tulevat asiat ovat ”eettisiä” ja yleisesti tärkeinä pidettyjä. Niillä pitää olla merkitys juuri meidän organisaatiollemme, tiimille, sinulle ja minulle. Niiden pitää linjata asioita, joissa meillä saattaa olla riski kohtalokkaaseen virheeseen tai jotka turvaavat onnistumisemme jatkossakin tai joilla voimme erottua positiivisesti muista saman alan toimijoista.
Yhtäläisiin ihmisoikeuksiin liittyviä linjauksia kannattaa toki tehdä, mutta sellaisessa muodossa, että niillä saadaan aikaan konkreettista keskustelua. Vaikkapa siitä, mitä meidän siivousfirmassamme tarkoittaa monikulttuurinen tasa-arvoisuus: Miten tulevan kuukauden työvuorolistassa jaetaan hommat suomalais-, virolais- tai venäläissyntyisten työntekijöiden kesken. Tai ehkä pikemminkin siitä, että syntymämaalla ei ole mitään tekemistä työvuorojen jakautumisessa.
Meille merkityksellisiä, helposti arkeen sovellettevia, innostavia ja inspiroivia. Sellaisia asioita kannattaa yrityksen eettiseen ”huoneentauluun” laittaa.
No mitä asioita siihen terveellisen elämän ohjeistooni sitten tuli?
”Tee kerran viikossa herrrrrkullinen kasvisruoka” (=kokeileva ruoanlaitto on kivaa, kasvikset ovat hyvästä ja hiilijalanjälkikin on todennäköisesti keveämpi)
”Käy kerran viikossa seinäkiipeilemässä” (= hauskaa hommaa, parantaa lihaskuntoa ja kehonhallintaa ja kannustaa keventämään elopainoa)
Miksi ja miten laatia Code of Conduct eli eettinen ohjeisto?
Tutustu maksuttomaan oppaaseemme saadaksesi toimivimmat vinkit ja parhaat syyt.