Johtamista ei voi tehdä roolisuorituksena tai roolimallien avulla. Omat arvot ja arvostukset ohjaavat ratkaisuja ja toimintaa. Kun oma persoona on ”pelissä”, nousee työn merkityksellisyys ja merkityksellisyyden jatkuva pohtiminen tärkeäksi. Kyse on yhdessä oppimisesta, kannustavan ja innostavan vuorovaikutuksen avulla omien rajojen ylittämisestä ja muiden tukemisesta pääsemään parhaimpaansa.
Oleellisen näkeminen ja siihen keskittyminen, on erinomaisen tärkeää akateemisessa johtamisessa, jossa ideoita, aloitteita, haasteita tulee joka suunnalta ja asioiden toivotaan olevan valmiita mieluiten tänään, mutta vähintäänkin huomenna. Meidän on kyettävä jatkuvasti priorisoimaan toimintaamme, tiedostamaan mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
John Maeda – MIT:n Media Labin professori pohtii kirjassaan ”The Laws of Simplicity” yksinkertaisuuden ja kompleksisuuden suhdetta ja tasapainoa liike-elämässä, teknologiassa ja muotoilussa - miten uudistamme ja kehitämme asioita niin, että se ei merkitse aina lisäämistä, uuden luomista jo olemassa olevan rinnalle, tuottamalla aina vaan lisää. Yksinkertaistamisen idea ei tarkoita maailman monitahoisuuden ja kompleksisuuden kieltämistä. Kaikkea ei voi yksinkertaistaa, mutta yksinkertaistamista kannattaa silti tavoitella, koska prosessiin sisältyy jatkuva oleellisen etsiminen ja merkityksellisten asioiden löytäminen, ja samalla epäoleellisten asioiden siirtäminen taka-alalle.
Mutta miten tehdä kompleksinen ja vaikeasti ymmärrettävä maailma ja sen ilmiöt näkyviksi ja ymmärrettäviksi? Miten voin johtajana tukea riittävän yhteisen ymmärryksen rakentamista, jotta jakaminen ja erilaisten ratkaisujen vaikutusten punnitseminen on mahdollista paremman maailman rakentamiseksi?
Muotoilun puolella ns. avoimet innovaatiot (open innovation) ja erityisesti sosiaaliset innovaatiot (social innovations) ovat nousemassa tärkeäksi alueeksi. Tämä on synnyttänyt keskustelun muotoilijoiden roolista ja jopa ammattinimikkeestä, olisiko syytä luopua muotoilijan tai arkkitehdin ammattinimikkeistä, koska niihin liittyy niin voimakas konnotaatio ”mestarista, sankarimuotoilijasta tai nerosta”, joka yksin tai toimistonsa kanssa luo meille parempaa elämää ja tulevaisuutta. Tähän sisältyy ajatus siitä, että muotoilija ja arkkitehti tietää paremmin mikä on meille parempi elämä ja tulevaisuus.
Jeremy Myerson, Royal College of Art:in tutkimusyksikön johtaja puhuu paradigman muutoksesta muotoilussa ja muotoilijan roolissa, siirtymisestä ”ylhäältä alas” ajattelumallista ”alhaalta ylös” malliin. Mayersonin mukaan 1950-luvulla muotoilun paradigmana oli ”design FOR people” ja 1990-luvun aikana siirryttiin ”design WITH people” malliin ja nyt on näkyvissä selviä merkkejä muutoksesta kohti ”design BY people” toimintatapaa.
Ajattelumallissa korostuu muotoilijan toiminta vertaissuunnittelijana (co-creator) ja mahdollistajana (enabler), joka auttaa ja aktivoi ihmisiä luomaan itselleen paremman elämän ja tulevaisuuden. Tähän liittyy myös muotoilun näkökulman laajentaminen, teemoja ja kohteita tulisi lähestyä aina ”globaalisti”, nähdä niiden laajempi merkitys ja vaikutus, mutta toteuttaa paikallisella tasolla yhdessä ihmisten kanssa. ”Design BY people” ajattelun voi hyvin soveltaa johtajan ajattelu- ja toimintamalliin, olemme mahdollistajia ja vertaisoppijoita, rakennamme tulevaisuutta yhdessä.
Panostan myös oman johtamiseni kehittämiseen, vahvistan kykyäni olla läsnä, tehdä yhdessä ja keskittyä olennaiseen, eli lyhyesti sanottuna kasvatan omaa johtamiskapasiteettiani - onhan oma persoonani jatkuvasti pelissä. Syksyllä 2011 päätin heittäytyä yhteiselle matkalle muiden johtajien kanssa osallistumalla eettisen johtamisen valmennusohjelmaan, Operaatio Juuriharjaan.
Valmennus tarjosi erinomaisen mahdollisuuden keskittyä oman johtamisen reflektointiin ja uudelleen arviointiin pienessä ryhmässä. Konkreettinen työskentely vieraassa ympäristössä ja haastavissa olosuhteissa sekä vertaisryhmän avoin ja rakentava palaute toivat hyvin esiin oman johtamisen kipupisteet ja kehittämiskohteet. Kokemusten jakaminen ja kysymysten herättäminen loivat perustan oman johtajuuden kasvulle. Matka jatkuu.
Martti Raevaara on Aalto yliopiston vararehtori (akateemiset asiat, erityisesti opetus). Hän on ansioitunut opetuksen kehittämisessä ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä oppimisessa ja opetuksessa. Raevaara on aiemmin toiminut TaiKin vararehtorina.
