Miten arvioisit ryhmäsi toimintaa? Onko se enemmän yhteistä tekemistä kuin yhteistyötä? Jos ryhmässä ei ole ymmärretty yhteistyön merkitystä, saatetaan samanmielistä hyrinää ja yhteistä puuhastelua pitää hyvänäkin yhteistyönä. Yhteisen tekemisen lisäksi aito yhteistyö tähtää yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen ja merkityksellisten asioiden tekemiseen yhdessä paremmin kuin yksin.
Vanhoilla keinoilla on mahdotonta saada uutta aikaiseksi
Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää useimmiten uusien näkökulmien ja erilaisten ratkaisujen hakemista, oman osaamisen ja verkostojen rajapinnoille menemistä ja uusiin ihmisiin tutustumista.
Helposti ajattelemme erilaisuuden hankaloittavan yhteistyötä ja lisäävän väärinkäsitysten ja erimielisyyksien mahdollisuutta. Enemmän voisimme kyllä korostaa erilaisuuden mukanaan tuomaa moniäänisyyttä, yllätyksellisyyttä ja uudenlaisia käytänteitä. Erilaisuus auttaa löytämään omiin rutiineihin ja luutuneisiin näkemyksiin uudenlaisia ratkaisuja ja eteenpäin vieviä askelia. Ryhmän vahvuudet syntyvätkin erilaisuuden hyväksymisen ja kohtaamisen kautta.
Olisikin syytä kysyä useammin, miten tämän voisi ajatella toisin?
Yhteistyökykyisyyden arvioimisen voi aloittaa omien korvien välistä. Aika vähän jää opittavaa, jos itse ei koe tarvetta muuttaa omia toimintatapoja. Muiden ehdotukset alas ampumalla kaivaa yleensä omaa kuoppaa entistäkin syvemmälle.
Luottamus syntyy avoimuuden, arvostuksen ja osaamisen jakamisesta ryhmässä. Pelkkä avoimuus ja suoruus eivät riitä. Luottamuksen rakentumiseen tarvitaan muiden arvostamista ja sen osoittamisesta sekä oman osaamisen jakamista muille yhteiseen käyttöön.
Riitasoinnut kuuluvat yhteistyö-osaamisen opetteluun
Ryhmän erimielisyydet voi nähdä pysähtymisen paikkoina. Jälkikäteen usein huomaakin omien olettamusten perustuneen väärinkäsityksille. Erityisen tärkeää on vaivautua kuulemaan ja ymmärtämään asioita toisten ja ryhmän lähtökohdista käsin.
Ryhmän ongelmanratkaisutilanteita on syytä arvioida tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta. Jos tyydymme perinteisiin, tuttuihin ja turvallisiin ratkaisuihin, voimme jatkossakin pitäytyä ryhmän vanhoissa toimintatavoissa. Löytyisikö meiltä nyt rohkeutta oman ja ryhmän ajattelun haastamiseen ja uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen, erilaisuuden ja moniäänisyyden kautta?
Miten toimimme yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi?
Toimivan yhteistyön lähtökohta on ryhmän tavoitteiden määritteleminen. Ilman yhteisiä tavoitteita yhteistyöltä putoaa pohja pois ja tuloksia yhteisistä merkityksistä ja paremmasta näkökulmasta on vaikea saavuttaa.
Yhteisen tavoitteen toteuttaminen edellyttää kaikilta ryhmän jäseniltä aktiivisuutta, jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteisen toiminnan pelisääntöjä. Ennen kaikkea se edellyttää luottamusta, kykyä ja uskallusta toimia ryhmän kokonaisedun mukaisesti. Silloinkin kun se on oman edun vastaista.
Vaikeiden tilanteiden jämäkkä ja integri johtaminen vie ryhmän yhteistyöosaamista pitkälle. Ryhmän sisäinen luottamus näkyy kokonaisuuden ja synergiaetujen huomioimisena, omien heikkouksien tunnistamisena, ryhmän vahvuuksien hyödyntämisenä ja yhteisen tekemisen ja onnistumisen riemuna.
Yhteistyöosaaminen on vuorovaikutusprosessin tulosta. Usein vasta vuorovaikutuksen tuloksena nähdään mihin yhteistyöllä voidaan päästä ja mihin sillä kannattaa pyrkiä. Yhteistyömahdollisuuksia pystyvät parhaiten hyödyntämään ne, jotka kertovat avoimesti omista ja ryhmän tavoitteista, taustoista ja rajoituksista. Aktiivinen, rohkea uudenlaisen näkökulman ja paremman tekemisentavan hakeminen tuottaa loputtomasti merkityksellistä tekemistä uusien kumppanien ja hankkeiden parissa. Tekevältä ei työ lopu.
Eettinen ja energinen työyhteisö lisää tuottavuutta ja hyvinvointia
Työyhteisöt ovat tällä hetkellä suuremmassa muutoksessa kuin koskaan aiemmin. Työn digitalisoituminen ja työtapojen tehostamisen vaatimukset edellyttävät uudenlaista toimintakulttuuria ja avoimuutta organisaatioissa.
Miten ihmiset saadaan mukaan innostumaan ja toimimaan tuottavasti muutoksen keskellä? Entäpä miten samanaikaisesti onnistutaan, kantamaan vastuuta yhteisistä haasteista ja kehittämään sellaisia ratkaisuja, jotka kestävät kriittisenkin tarkastelun, myös mediassa?
Opas Eettinen ja energinen työyhteisö tuo tuottavuutta ja hyvinvointia vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä eettisyys ja energisyys tarkoittaa työyhteisön toiminnassa?
- Miten kehittää työyhteisön yhteistyökykyä?
- Miten työyhteisön eettisyyttä voidaan lisätä?
