Päivä starttasi kansalaisvelvollisuuksien hoitamisella Suomen suurlähetystössä. Yksisuuntaisten katujen kanssa koimme pieniä ällistyksen hetkiä, mutta pääsimme perille ja velvollisuudet on nyt hoidettu.
Tutustuimme tänään myös tuleviin työmaihin eli johtamisen harjoittelemisen paikkoihin ja se oli jännittävää. Miten me osaamme rakentaa, ja vielä isompi kysymys, miten osaamme johtaa sellaista työtä, jota emme tunne, ja vielä olosuhteissa, joita emme tunne. Johtaminen tulee olemaan koetuksella.
Resurssienhallinta nousee uusiin merkityksiin, kun aurinko paahtaa kirkkaalta taivaalta. Ei voi sallia sitä, että joku itsepäisyyksissään jättää vaikkapa vedenjuomisen vähälle tai innostuksissaan hankkii rakot käsiinsä. On nähtävä ja seurattava ihmisten tilanteita ja puututtava niihin varsin matalalla kynnyksellä. Ja tietyisti pitää varmistaa, ettei itse ole se, joka vaan tekee ja touhuaa, unohtaa johtaa.
Rakentamisen kohteet ovat innostavia. Teemme yhteistyötä Namibian Housing Action Groupin kanssa, joka tukee naisia säästämään ja rakentamaan itselleen kodin. Meille työmaita on kaksi sen varmistamiseksi, että töitä riittää. Toinen kohde on yksityinen koti, joka on NHAGin jonossa seuraavana saamassa tukea. Pienen kodin “vakio-osa” on rakennettu noin viisi vuotta sitten ja nyt haaveena on kaksi huonetta lisää.
Kurkkua hiukan kuristi, kun kurkkasimme jo valmiina olevan osan sisään. Meidän pienimmätkin mummonmökkimme ulko-wc:eineen ovat vauraamman oloisia. Toinen kohde puolestaan on päiväkoti, johon rakennamme lisää tilaa. Päiväkodissa voimme työskennellä vain lauantaina ja sunnuntaina lasten vuoksi.
Ensimmäiset palautteet annettiin ja saatiin illalla. On hämmentävää, miten lyhyessä ajassa pystyy poimimaan toisesta olennaisen, kun sekä havainnointi ja havaintojen kirjaaminen että palautteen jäsentäminen on hieman rakenteistettu. Ja tietysti, mukana on tarkkanäköistä porukkaa!
Lue lisää Operaatio Juuriharjasta.