Vantaalainen opettaja Pekka Peura turhautui oppilaiden alisuoriutumiseen ja pisti oman opettamisensa uusiksi. Hän luopui perinteisestä opettajan roolista ja ryhtyi oppilaidensa ohjaajaksi. Ensi töikseen hän lopetti kokeiden pitämisen ja siirsi matematiikan kurssit verkkoon.
Mitä tapahtui? Turhautunut natina tunneilla vaihtui omassa tahdissa etenevään oppimiseen, tehtävien ratkomiseen yksin ja pienryhmissä. Oppilaat kantoivat vastuuta omasta ja pienryhmän oppimisesta ja Pekka keskittyi ohjaamaan oppimista oikeen suuntaan. Lisäksi jäi aikaa opettaa niitä, jotka oikeasti tarvitsivat apua. Kokeita ei kaivattu kummallakaan puolella opettajan pöytää.
"You will never do anything in this world without courage. It is the greatest quality of the mind next to honour."
Aristoteles
Pekan luomat uudistavat arviointikäytänteet ja -työkalut herättivät kiinnostusta. Vuosien saatossa hän on esitellyt yksilöllisen oppimisen mallia Kiinaa, Intiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. Viime vuonna Pekka julkaisi Flipped learning - Käänteinen oppiminen -kirjan kollegoidensa Marika Toivolan ja Markus Humalojan kanssa. Kirjassa puretaan suomalaista koulujärjestelmää leimaavaa myyttiä siitä, miten oppiminen koulussa oikein tapahtuu.
Käänteisen oppimisen perusta on inhimillisessä lähestymistavassa, oppilaan vapaudessa oppia ja psykologisen turvallisuuden tunteen lisäämisessä.
Psykologisen turvallisuuden tunne on yksi tärkeimmistä asioista yhteisöllisessä toiminnassa ja oppimisessa. Häpeän tunne ja epäonnistumisen pelko vähentävät oppimista ja pienentävät ihmistä niin luokassa kuin välitunnilla. Tämä pätee elämässä ylipäänsä. Opettajan, ja meidän muidenkin, yksi keskeisimmistä tehtävistä on olla luotettava ja turvallinen aikuinen, joka omalla läsnäolollaan ja esimerkillään luo ja ylläpitää fyysisesti ja psyykkisesti turvallista oppimis- ja toimintaympäristöä.
Vapaus oppia, tutustua toisiin ja kokea olevansa osa ryhmää kannustaa kokemusten jakoon ja omien tavoitteiden tutkimiseen. Vapaus oppia ja olla oma itsensä rohkaisee vahvuuksien käyttöön ja riman nostamiseen koulussa ja elämässä.
Rohkeuden kasvattaminen
Rohkeuden kasvattaminen ei ole uusi asia. Jo Aristoteles piti rohkeutta kaikkien hyveiden pohjana. Rohkeuden oppimisessa uskalluksen merkitys on 50 %, sinnikkyyttä tarvitaan 35 % ja osaamista 15 %. Toimintakulttuurilla on väliä. Osaamisen sijasta tuleekin korostaa uskalluksen ja sinnikkyyden merkitystä.
Pelkoja on montaa sorttia, eikä yhden pelon taklaaminen tarkoita kaikkien pelkojen voittamista. Sosiaalisissa peloissa on kyse epäonnistumisen pelosta ja kyllä, mutta -viestintäkulttuurin jalkoihin joutumisesta. Tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi huonoinakin hetkinä on jokaiselle tärkeää.
Kasvata uskallusta
Pekka Peuran unelmana oli kohdata paljon vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia, oppia toistuvista virheistä sekä lopulta pitkän ja sinnikkään työskentelyn johdosta rakentaa muiden opettajien kanssa toimintakulttuuri, joka tukee erilaisia oppijoita, ja joka ylläpitää oppilaiden halua oppia ja innostua uusista asioista läpi elämän.
Tämän unelman Pekka on toteutunut. Mikä lieneekään hänen seuraava unelmansa? Työyhteisöjen uskalluksen kasvattamisessa luotan Pekan rohkean esimerkin voimaan ja käänteiseen, yksilölliseen oppimiseen.
Työyhteisöjen toimintakulttuurin kehittämisestä lisää:
Lataa maksuton Eettinen ja energinen työyhteisö tuo tuottavuutta ja hyvinvointia -oppaamme saadaksesi lisätietoja. Lisätään rohkeutta!
