Oikeudenmukaisuuden kokemus on yksi vahvimpia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Levoton työmarkkinasyksy on herättänyt miettimään, miten herkkä ja omakohtainen tunne se on ja miten se on monella työelämän alalla nyt horjunut.
Oikeudenmukaisuus on yksi neljästä perushyveestä – muut ovat viisaus, kohtuullisuus ja rohkeus. Kunkin omaan tulkintaan siitä, mikä koetaan oikeudenmukaisuudesta, vaikuttavat omat aiemmat kokemukset sekä henkilökohtaiset eettiset ja moraaliset käsitykset. Siksi tutkijat kuten Cropanzano & Greenberg, (1997) määrittelevätkin oikeudenmukaiseksi sellaisen toiminnan, jota suurin osa ihmisistä pitää oikeudenmukaisena.
Kun valmennamme esimiehiä, teemme toisinaan vähän banaalin tussinheittelydemonstraation. Kolmikossa heitämme tussia toisillemme. Hetken päästä suljemme yhden henkilön ulkopuolelle ja heittely jatkuu kahden kesken. Poissuljetun henkilön reaktiot ovat silmin nähtäviä, hylkäämisen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus lytistää hartiat ja koko olemus muuttuu epävarmaksi. Ja kyse on vain tussin heittelystä.
On hyvä pyrkiä olemaan tietoinen, miten itse heittelee arjen tusseja.
Johtajien ja esimiesten toimintaa tarkkaillaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta erityisen tarkasti. Kenelle annetaan haastavat, mielenkiintoiset projektit? Kenen mielipidettä kysytään palaverissa? Ketä pyydetään lounaalle? Kenen kanssa johtaja tuntuu viettävän enemmän aikaa? Luottamus ja arvostus ovat haluttua sosiaalista pääomaa.
Tutustu kirjaan: Eettinen johtaminen - tie kestävään menestykseen
Oma tietoisuutemme on aina rajallinen. Emme koskaan huomaa kaikkea asiaan ja tilanteeseen liittyvää. Omat rutiinit, ennakkoluulot, uskomukset sekä roolit rajoittavat ajattelua. Ratkaisuihimme vaikuttavat huomaamattamme erilaiset henkilösuhteet, tunteet ja intressit. Tietoisuus näiden seikkojen vaikuttavuudesta auttaa toimimaan johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.
Leventhal (1980) on oikeudenmukaisuuden kokemuksen ytimen äärellä. Hän esittää kuusi menettelytapojen oikeudenmukaisuuden sääntöä, joiden pohjalta on hyvä reflektoida omaa toimintaansa:
1. Johdonmukaisuus: menettelyä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkina aikoina kaikkiin ihmisiin samoin.
2. Puolueellisuuden estäminen: päätöksentekijällä ei saisi olla omia intressejä, ennakkoluulottomuus.
3. Tiedon tarkkuus: menettelyn tulisi perustua oikeaan ja tarkkaan tietoon.
4. Oikaistavuus: mahdollisuus oikaista päätöksenteon perustana olevia tietoja.
5. Edustavuus: kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus vaikuttaa päätökseen.
6. Eettisyys: menettelytapa ei sisällä vilppiä tai lahjontaa tai yksityisyyden loukkausta.
Johtamistyötä helpottaa, jos yhteiset periaatteet mm. oikeudenmukaisesta kohtelusta ja päätöksenteosta on koottu yrityksen eettisiin periaatteisiin. Ne antavat selkänojaa ja raamia johtamiselle. Usein jo keskustelu yhteisten eettisten periaatteiden luomiseksi ja toivottavien käytäntöjen tunnistamiseksi työyhteisössä, vahvistavat oikeudenmukaisuuden tunnetta ja sitä kautta sitoutumista työhön.
Itsetuntemus on johtajana kehittymisen perusta. Aika ajoin on siis syytä pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaansa johtajana ja esimiehenä. Jopa kyseenalaistaen ja haastavasti.
Haluaisitko luoda eettisen ohjeiston ohjaamaan arkista toimintaa?
Tutustu pikaoppaaseemme Miten eettinen ohjeisto saadaan ohjaamaan arkista toimintaa?
