Lakisääteisen ilmoituskanavan ympärillä liikkuu paljon huhuja ja luuloja, “varmaa tietoa”. Mikä on totta ja mikä tarua? Käydään keskeiset väitteet läpi.
❌ Alle 50 hengen organisaatioiden henkilöstöllä ei ole oikeutta ilmoittajansuojaan – väärin
Kaikki organisaatiot koosta ja toimialasta riippumatta ovat sääntelyn piirissä. Eli kaikki voivat tehdä ilmoituksia väärinkäytöksistä, joista ovat saaneet tietoa työhönsä liittyen. Henkilöstön koko rajaa sitä, minkä kokoiset organisaatiot ovat velvollisia järjestämään ilmoituskanavan henkilöstölleen ja muille sidosryhmilleen.
Jos organisaation koko alittaa 50 henkeä tai organisaatio muuten syystä tai toisesta ei järjestä ilmoituskanavaa lain vaatimalla tavalla, ilmoittajilla on oikeus ilmoittaa suoraan nk. ulkoiseen, valtakunnalliseen kanavaan. Toisin sanoen, jos organisaatio ei järjestä ilmoituskanavaa, se menettää oikeuden tapausten sisäiseen tutkintaan.
❌ Jos haluaa, ilmoittamisen voi järjestää vähän vapaamuotoisemminkin – väärin
Laissa on erikseen säädetty, että kaikki organisaatiot, jotka järjestävät ilmoituskanavan, ovat velvollisia järjestämään sen niin, että kanava täyttää nk. ilmoittajansuojalain velvoitteet. Ilmoituskanavaa ei voi toteuttaa puolivillaisesti.
Velvoitteista voit lukea tarkemmin blogistamme Seitsemän faktaa pakollisesta whistleblowing-kanavasta.
❌ ja ✅ Työoikeudellinen tai työsuojeluun liittyvä sääntely on ilmoittajansuojan ulkopuolella, eikä asiaa koskevia ilmoituksia voi ottaa ilmoituskanavan kautta – oikein ja väärin
Siltä osin väite on oikein, että jos ilmoitus ei kuulu ilmoittajansuojalaissa mainittujen lainsäädäntöjen alaan tai ilmoitus ei koske tekoa tai laiminlyöntiä, josta on säädetty laissa määritelty seuraamus, ei kyse ole ilmoittajansuojalain piiriin kuuluvasta ilmoituksesta. Esimerkkejä näistä on mm. työsuojelu, työturvallisuus, häirintä, kiusaaminen jne. Näistä teemoista ilmoittava henkilö ei saa ilmoittajansuojaa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että edellä mainitut ovat edelleen voimassa olevaa sääntelyä ja jos työnantaja saa tietoa näihin liittyvistä rikkomuksista, on työnantaja velvollinen toimimaan. Laki ei myöskään kiellä vastaanottamasta samaan kanavaan muitakin kuin ilmoittajansuojan piiriin kuuluvia ilmoituksia, joten samaa kanavaa voi käyttää useampaankin tarkoitukseen.
Huomiona vielä, että työelämän tietosuojasääntely kuuluu soveltamisalaan, koska yksityisyyden ja henkilötietojen suoja on ilmoittajansuojan piirissä.
❌ ja ✅ Jos irtisanominen uhkaa, kannattaa tehdä väärinkäytösilmoitus, niin ei voida irtisanoa – oikein ja väärin
Normaalit työsuhteeseen liittyvät toimet eivät ole kiellettyjä, kun niille on asiallinen peruste. Ilmoittajansuoja ei siis suojaa normaaleilta esim. suorituksen johtamisen toimenpiteiltä tai epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiselta - kunhan ne ovat perusteltuja ja huolella dokumentoituja.
Ilmoittajansuojaa ei saa:
- jos ilmoitus koskee tietoja, jotka on jo kokonaisuudessaan julkistettu, tai perusteettomia huhuja ja kuulopuheita
- vahingoittamistarkoituksessa tehdyistä ilmoituksista, jotka eivät ole perusteltuja
- sääntelyn sovellusalan ulkopuolelle jäävissä ilmoituksissa.
Kun edellytykset täyttyvät, ilmoittajaa suojataan kaikilta suorilta ja epäsuorilta vastatoimilta (eli ilmoittamiseen liittyviltä kostotoimenpiteiltä). Vastatoimia ovat kaikki työn yhteydessä tapahtuneet suorat tai välilliset teot tai laiminlyönnit, joiden syynä on ilmoittaminen ja jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle perusteetonta haittaa.
Työnantajan tai tämän edustajan menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena mm., jos työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on ilmoittanut laissa säädetyn mukaisesti rikkomisesta tai sen epäilystä taikka osallistunut ilmoittamansa rikkomista koskevan asian selvittämiseen.
Myöskään tavaroiden tai palvelujen tarjoajaan ei voida kohdistaa vastatoimia ilmoittamisen johdosta. Tällaisina vastatoimina pidettäisiin mm. sitä, jos tavaroiden tai palveluiden toimittaminen evätään, sopimussuhde päätetään ennenaikaisesti tai muutoin kohdistetaan kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on ilmoittanut väärinkäytöksestä tai sen epäilystä, tai osallistunut ilmoittamansa rikkomista koskevan asian selvittämiseen.
Kiellettyä on myös vastatoimilla uhkailu tai niiden yritykset. Ilmoittajaa ei myöskään saa estää tai yrittää estää tekemästä ilmoitusta. Jotta toimiva johto ei vahingossa, omaa tietämättömyyttään syyllisty vastatoimiin, on syytä osallistaa myös heidät vähintäänkin perustason koulutukseen yhdessä ilmoitusten käsittelijöiden kanssa.
❌ Ilmoituksen kohde on täysin oman onnensa nojassa
– väärin
Ilmoituksen kohde eli oikeushenkilö (esim. yritys, yhdistys tai säätiö) tai luonnollinen henkilö (ihminen), jonka toiminnasta ilmoitus on tehty, nauttii myös suojaa.
Ensimmäinen ja keskeisin työkalu ilmoituksen kohteen suojelemisessa on kohteen henkilöllisyyden suojeleminen eli salassapito. Tutkinnan aikana ei ole siis luvallista kertoa, ketä asiassa syytetään. Syyttäminen ei tosin yleensä ole myöskään hyödyllisin lähtökohta tutkintaan. Fokus on parempi pitää ilmiön tutkinnassa, miten väärinkäytös on päässyt tapahtumaan ja miten prosessia pitäisi korjata, jotta vastaavia vahinkoja tai tahallisia väärinkäytöksiä ei jatkossa pääsisi tapahtumaan.
Ilmoituksen kohdetta suojelee myös oikeus ilmoittaa vain ilmoittajan ilmoitushetkellä todeksi uskomista tapahtumista. Väärien ilmoitusten tekemisestä tai julkistamisesta seurauksena vahingonkorvausvastuu sekä mahdollinen sakkorangaistus.
Organisaation kannattaa huolehtia, että ilmoitusten tutkijat ovat saaneet riittävästi koulutusta, ja että heidän osaamistaan päivitetään ja syvennetään vuosittain. Tällä tavoin varmistetaan, että tutkinnan heikkoudet eivät vahingoita organisaatiota esimerkiksi johtaen avainhenkilöiden menetyksiin tutkinnan luottamuksellisuuden lähtiessä käsistä tai taitamattoman tutkinnan johtaessa vääriin johtopäätöksiin.
Ilmoituksen tutkijoiden on hyvä muistaa, että salassapitovelvoitteet koskevat heitä myös suhteessa johtoryhmän jäseniin. Vaikka heitä käskettäisiin rikkomaan salassapitovelvoitteensa, heidän on syytä pitää siitä kiinni, jotta eivät rikkoisi lakia.
Nousiko mieleesi kysyttävää? Ota yhteyttä - autan mielelläni.
- Erika Heiskanen
Whistleblowing-asiantuntija, partner
