Peter Diamandisin usko lähitulevaisuuden globaalin eksponentiaalisen kasvun mahdollisuuksiin, missä mikään ei ole mahdotonta, toi mieleeni Toy Storyn vanhan Buzz Lightyear -leluhahmon hokeman ”kohti ääretöntä ja sen yli”.
Kuinka mahdottomalta tuntuneet unelmat voi toteuttaa?
Nordic Business Forumin puhujat ja esiintyjät osoittivat jokainen vuorollaan kuinka unelmista tehdään totta. Helppoa se ei ole ollut. Sitkeyttä ja sisua on tarvittu. Virheitä on tehty. Aikaa on kulunut. Luottamusta on rakennettu, ja kukaan ei ole onnistunut yksin.
Puheenvuoroissa korostui usko jokaisen ihmisen luovuuteen ja tahtoon toteuttaa hyvää tekeviä, merkityksellisiä asioita muille. Johtajuus korostui ihmisten erilaisuuden huomioimisena, tiimien tarpeiden kuulemisena, tyhmien kysymysten tarkentamisena, virheiden hyväksymisenä ja korjaamisena sekä työntekoa tukevien rakenteiden korjaamisena.
Ilman tekoja hyvätkin seminaaripuheet jäävät vain puheeksi
Miten eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa voi toimia ja keskustella paremmin?
Kriittisesti asioita lähestyvien kanssa keskustelu voi loppua ennen, kuin se on edes alkanut. Yksityiskohtiin takertumisen sijasta, on parasta keskittyä kuulemaan, mitä ihmiset oikeasti kertovat tarvitsevansa, ja mitkä asiat auttavat molempia pääsemään tilanteessa eteenpäin.
Omien tulkintojen sijasta on hyvä kysyä, mitä toinen asiasta ajattelee, ja kuinka hän asian perustelee. Ehkäpä tilanteessa on tapahtunut jotain sellaista, jonka vuoksi hän tietää miten olisi järkevintä mennä asiassa eteenpäin.
Tiukassakin väittelyssä on syytä pitää ”pää kylmänä” ja uskoa, että se mitä sanotaan, riittää ratkaisujen tekemiseen. Keskittyä olemassa oleviin, konkreettisiin asioihin, eikä palata menneisiin, virheisiin ja sanomatta jätettyihin oletuksiin.
Yleiset viisastelut ja käsitteet on hyvä unohtaa ja pysyä selkeässä arkisessa kielessä ja keskustelussa. Tärkeintä on yhteisen ymmärryksen löytäminen.
Itseltä onkin hyvä kysyä, kumpi on tärkeämpää: sekö että minä olen oikeassa vai se, että asiat etenevät ja yhteistyötä voidaan jatkaa myös jatkossa?
Joskus me ihmiset jatkamme sinnikästä, kyllä, mutta –keskustelua. Varsinkin tiimien keskusteluissa on syytä kuunnella huolellisesti, jarruttaa, ja tarkentaa mitkä asiat estävät ryhmää toimimasta parhaalla tavalla. Kuinka ryhmä voi ylipäänsä selviytyä ja pärjätä, jos näkemys on kovin kielteinen?
Asiallinen haastaminen epävarmuuksia, poikkeuksia ja virheitä esiin tuomalla on sekin paikallaan. Mitä muita vaihtoehtoja on olemassa? Onko näkemys paras mahdollinen? Eikö oikeasti ole muita vaihtoehtoja olemassa? Yleensä tässä vaiheessa löytyy vaihtoehtoja ja halua niiden yhteiseen etsimiseen.
Itsekin voi siirtyä kyllä, mutta -moodiin. Toivottavaa on, että kumppani tunnistaa tilanteen ja siirtyy itse kyllä ja -moodiin, jolloin keskustelukin etenee kannustavammin ratkaisujen etsimiseen.
Aina välillä ollaan tilanteessa, jossa yhteistä säveltä ei kuitenkaan löydy ja tiet erkanevat. Etenkin silloin on tarpeen keskustella tilanteeseen liittyvä tunnelma läpi. Miltä tuntui? Mitä ajatuksia heräsi? Mitä opimme itsestämme ja muista? Kuinka jatkossa huolehdimme, että jämppäämisen sijasta voimme toimia rakentavammalla tavalla?
Miten jatkossa uskomme, että mikään ei ole mahdotonta ja toimimme sen mukaisesti?
Toivoisitko, että tiimissäsi olisi hedelmällisempää yhteistyötä? Ei hätää, olemme laatineet yhteistyökyvykkyyden mallin, jonka avulla yhteistyö on tuottavampaa ja mielekkäämpää sekä luovuus ja ongelmanratkaisukyky lisääntyvät. Voit ladata mallin itsellesi täältä: Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen.
