Epävarmuuden sietäminen ja ihmisten johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaativat esihenkilöiltä ja johtajilta huomion kiinnittämistä yhä enemmän ihmisiin. Osaamisen on uudistuttava. Epävarmuus ei tule poistumaan, vaan siitä on tullut kiinteä osa uutta normaalia.
Organisaatioissa ymmärretään yhä paremmin ihmisen, johtajan sekä tiimien resilienssin (eli psyykkinen joustavuus ja palautumiskyky) merkitys koko organisaation onnistumiselle. Sitkeät ja kestävät ovat muodissa. Sellaisia ihmisiä halutaan rekrytoida. Heitä halutaan lisää.
Miten resilienssiä vahvistetaan?
Resilienssi ei ole luonteenpiirre, vaikka niin ensiksi luultiinkin vaan ainakin osittain opittavissa. Mutta mitä tehdä, jos ei oma olo ei ole järin resilientti tai on nähtävissä, että oma tiimi tai osa siitä ei ole sitkeimmästä päästä? Vastoinkäymiset ja kritiikki osuvat lujaa, pettymyksistä toipuminen vie liian kauan?
Ensin on hyvä tarkistaa käytännön asiat. Miten työ on organisoitu, kuormittaako se tekijöitään kiemuraisten prosessien ja vanhentuneiden käytäntöjen vuoksi? Jos kuormitus on korkealla tasolla, kyky toimia epävarmuudessa, sekä ottaa vastaan ja käsitellä vastoinkäymisiä heikkenee. Mieti, pitääkö määrällistä kuormitusta muuttaa.
Arvostus ja empatia resilienssin ytimessä
Epävarmuus on suuri, silti pitäisi kukoistaa itse ja johtaa kaikki organisaation jäsenetkin kukoistukseen. Tarvitsemme uskoa onnistumiseen. Tarvitsemme hallinnan kokemusta, joka ei perustu ennakoitavuuteen vaan siihen, että me osaamme, uskallamme ja pärjäämme. Tarvitsemme supportiivisia ihmissuhteita ympärillemme.
Käytännön keinoja ovat arvostuksen ja empatian osoittaminen. Ihminen pystyy ihmeisiin, kun hän saa tukea, häneen uskotaan ja häntä haastetaan lämmöllä. Johtamisen kompetenssien näkökulmasta puhutaan ns. syvätason kompetensseista eli tunteiden tunnistamisesta ja johtamisesta, sekä omien että toisten. Tunteita voi johtaa tuloksekkaasti vain olemalla vilpitön ja läsnä toiselle.
Tunteisiin liittyy pelkoja ja uskomuksia, jotka on taklattava, ennen kuin kompetenssien kehittäminen onnistuu. Jos on esimerkiksi siinä uskossa, että tunteet eivät kuulu töihin tai niitä ei saa työpaikalla näyttää, on ensin uskallettava luopua tästä kampittavasta käsityksestä.
4 keinoa, joiden avulla kuka tahansa voi harjoitella tunteiden tunnistamisen ja johtamisen taitojaan
- Käynnistä kehittymisesi kirjaamalla itsellesi ylös omia tunnetilojasi muutaman kerran päivässä. Jos et löydä sanoja, alkuun riittää myös, että tunnistat, tuntuuko hyvältä, pahalta vai joltakin muulta.
- Seuraavaksi yritä tunnistaa toisten tunteita ja kirjaa niitä. Kirjaa ylös myös, missä tilanteessa tunteen havaitsit. Etsi itsestäsi eläytymistä toisen tunteeseen. Älä mene siihen mukaan vaan pyri ymmärtämään, miksi toisesta tuntuu siltä, kun näyttäisi tuntuvan.
- Tee huomio toisen tunteesta kysymyksen muodossa. Tunteeko hän niin, kuin miltä sinusta näyttää? Älä höpötä, ole rauhassa läsnä ja kuuntele. Katso häntä, mutta älä tuijota. Laita puhelin ja tietokone sivuun. Arvosta toisen kokemusta ja yritä oppia siitä.
- Etsi päivittäin hetkiä, jolloin kannustat muita kertoen samalla, että uskot heihin. Etsi omat sanat, ole vilpitön. Näytä, että välität. Älä kuitenkaan tuppaudu, kaveeraa tai tunkeile, saati lässytä, muista roolisi esihenkilönä.
Haluaisitko kehittää myös muita syvällisiä johtamistaitojasi?
Otathan rohkeasti yhteyttä, keskustellaan lisää:
Osaamme ihmiset – siksi valmennamme pintaa syvemmältä.
- Erika
