Riskienhallinnan tavoitteena on pitää yritys toimintakykyisenä. Viisas yritys ottaa riskienhallinnassaan huomioon myös arvot, yrityskulttuurin ja eettiset riskit. Miten se tehdään käytännössä?
Jälkikäteen organisaation on usein helppo tunnistaa tapahtumaketju, joka johti eettisen riskin toteutumiseen sekä ne hukatut mahdollisuudet, jolloin suunnan olisi vielä voinut kääntää. Mitä tästä voi oppia?
Nopein tapa tunnistaa organisaation eettisten riskien merkittävyys on tehdä matriisi, jossa kuvataan niiden todennäköisyyttä ja vaikutusta. Mitä todennäköisempi ja vaikutuksiltaan suurempi, sitä kiireellisemmin organisaation olisi riskiin varauduttava. On tärkeää omistaa myös hetki niiden riskien pohdinnalle, joiden todennäköisyys on pieni, mutta vaikutus toiminnalle fataali. Varautumissuunnitelma on yksinkertaisimmillaan etenemissuunnitelma tilanteeseen, jossa pahin tapahtuu.
Paras ja kestävin tapa on kuitenkin rakentaa eettistä kulttuuria kokonaisvaltaisesti:
- Kiteyttämällä eettiset periaatteet, eli dokumentoimalla yhdessä työstettyjen arvojen perusteella oikein toimimisen periaatteet. Nämä tunnetaan yleisemmin code of conduct -toimintaohjeina.
- Vahvistamalla rakenteita ja toimintakulttuuria, joka tukee yhteisten pelisääntöjen toteutumista.
- Satsaamalla johtamisen eettisyyteen ja henkilökohtaiseen vastuuseen. On kaikkien vastuulla toimia oikein ja tukea myös muita toimimaan oikein.
- Mahdollistamalla avoin keskusteluilmapiiri, jossa kuka tahansa voi ottaa asioita puheeksi ilman pelkoa rangaistuksesta.
- Varmistamalla toiminnan läpinäkyvyys ja seuraamukset heille, jotka rikkovat eettisiä periaatteita.
Eettisen yrityskulttuurin kehittäminen on kannattavaa: sillä on voimakas vaikutus työhyvinvointiin ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Tutkimusten mukaan omia arvoja ja toimintatapoja vastaan toimiminen aiheuttaa jopa enemmän maineriskiä ja motivaation laskua kuin lain rikkominen.
Laadukkaassakin organisaatiossa voi kuitenkin käydä niin, ettei riskitilannetta tunnisteta, haluta tunnistaa tai viestintä organisaation sisällä ei toimi. Näitä tilanteita varten tarvitaan anonymiteetin turvaava ilmoituskanava, jolla kuka tahansa yrityksestä voi nostaa väärinkäytösepäilyn esiin korjaavia toimenpiteitä varten.
Eettinen johtaminen ja etenkin ongelmatilanteisiin reagointi vaatii johdolta rohkeutta. On nähtävä ja kuultava tapahtunut ja hoidettava se. Lisäksi johdon on omattava sellaista moraalista mielikuvitusta, että uskaltaa pysähtyä hahmottamaan ongelmatilaisiin liittyvät erilaiset johtamistilanteet ja päätösmahdollisuudet moninaisine seurauksineen.
Asioiden salailu, saati Ei meillä vaan -haaveilu eivät auta varautumaan tai kehittämään toimintakulttuuria haluttuun suuntaan. Rohkea, eettinen johtaminen kannattaa.
