Kuten blogiamme seuranneet tietänevät, meidän mielestämme eettinen ohjeisto on vaikuttava kun a) sen sisältö on laadukas ja tarkoituksenmukainen ja b) sen ympärille rakennetaan vahva eettinen kulttuuri.
Miten nämä tavoitteet sitten saavutetaan? Asiakashankkeistamme kertyneen kokemuksen myötä voisi tiivistää onnistuneen eettisen ohjeiston rakentamisen kolmeen asiaan.
1. On varmistuttava siitä, että eettisellä ohjeistolla on aito strateginen merkitys organisaation toiminnassa. Tämä edellyttää, että johto pohtii eettisten näkökulmien roolia liiketoiminnan kannalta: Miksi ja missä asioissa toiminnan eettisyyttä on syytä vahvistaa?
2. Ohjeiston laajuus, syvyys ja näkökulmat ovat merkityksellisiä – katsottiinpa niitä sitten liiketoimintastrategisesti, sidosryhmien odotuksista käsin tai henkilöstön arkisten huolien kannalta. Keskeistä on toteuttaa eettisten näkökulmien ja kysymysten tunnistaminen kaikkien henkilöstö- ja sidosryhmien vuoropuheluna. Näin sekä luodaan kykyä ja rutiinia eettisistä kysymyksistä keskustelemiseen että vahvistetaan eettisen ohjeiston merkityksellisyyttä jokaisen työntekijän arjessa.
3. Ohjeiston sisältöjä ja ilmaisumuotoja on arvioitava kriittisesti ja avoimesti. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.: Mihin asetamme eettisyyden ”riman”? Onko ohjeisto innostava vai latistava? Onko ohjeistossa määriteltyjä asioita mahdollista mitata ja arvioida? Mitä ohjeiston toteutuminen edellyttää johtamisen toimenpiteinä?
Käytännön kokemuksemme on, että näissä kolmessa asiassa onnistuminen vaatii ns. iteratiivista pallottelua, ei ”top-down” eikä ”down-top”, vaan pikemminkin ”around and around” –lähestymistapaa… Mikä itse asiassa kuvaa hyvin myös sitä, että eettisen ohjeiston tulee olla jatkuvan arvioinnin ja uudistamisen kohteena.
