Päätimme tehdä viime joulun alla (jouluna 2011) joululahjoja koskevan tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää, mitä työntekijöille, johdolle ja muille sidosryhmille annetaan joululahjaksi ja millaiset asiat vaikuttavat lahjan valintaan. Valitettavasti saimme pääkaupunkiseudulla toimivista asiantuntijayrityksistä kyselyymme vain 57 vastausta. Tämä tarkoitti noin 10 prosentin vastausprosenttia ja siten kyselyn vastaukset tarjoavat vain suuntaa antavaa tietoa aiheesta eikä niitä pidä yleistää koskemaan laajemmin pääkaupunkiseudun asiantuntijaorganisaatioita. Vastaajista noin kolmannes edusti suuria, yli 500 henkeä työllistäviä yrityksiä, reilu kolmannes 100–499 henkeä työllistäviä ja vajaa kolmannes alle 100 henkeä työllistäviä yrityksiä.
Vastaajista 41 kertoi, että yrityksessä annettiin jouluna 2011 joululahjoja johdolle, henkilöstölle, asiakkaille tai muille sidosryhmille ja 16 vastaajan mukaan joululahjoja ei annettu ollenkaan. Suurimmasta osasta lahjoja antavista yrityksistä kerrottiin, että johto ja henkilöstö saavat saman joululahjan. Selvästi yleisin joululahja on edelleen tuote, sillä puolet lahjoja antavista yrityksistä lahjoitti tuotteen, tuotteita tai tavaroita henkilöstölleen. Seuraavaksi eniten lahjoitettiin ruokaa tai elintarvikkeita ja kolmanneksi eniten lahjakortteja. Lahjat olivat arvoltaan 21 - 50 euron välillä yli puolella vastanneista, mutta sekä edullisempia että kalliimpia lahjoja jaettiin myös. Reilu puolet vastanneista kertoi jakavansa lahjoja myös asiakkailleen tai muille sidosryhmilleen.
Joululahjan valinnassa tärkeimmäksi kriteeriksi rankattiin laatu, mutta hinta ja saatavuus seurasivat hyvänä kakkosena. Tämän jälkeen tärkeysjärjestyksessä seurasivat kotimaisuus, ekologisuus sekä vastuullinen tuotantotapa ja hankintaketju. Brändin merkitystä ei nostettu jostakin syystä kovin korkealle tässä kyselyssä.
Joululahjat näyttävät edelleen olevan aika perinteisiä siinä mielessä, että palvelua kyselyyn vastanneista yrityksistä ei annettu lahjaksi viime jouluna yhdessäkään kyselyyn vastanneessa yrityksessä. Toki lahjakortit saattoivat sisältää palveluja mutta yksikään vastaajista ei nimennyt lahjaa nimenomaan palveluksi. Yli puolet vastaajista kertoi, että yritys lahjoitti rahaa viime jouluna hyväntekeväisyyteen ja osa näistä yrityksistä oli jättänyt henkilöstölle tarkoitetut lahjat kokonaan väliin ja lahjoittanut pelkästään hyväntekeväisyyteen. Muutamassa yrityksessä taloustilanne ei sallinut lahjojen antamista lainkaan viime jouluna.
Hyväntekeväisyys on ehdottomasti yksi vastuullisuuden liiketoiminnan muoto ja sen merkitys saattaa vielä kasvaa tulevaisuudessa – etenkin, jos hyvinvointivaltiota jatkossa supistetaan ja ihmisten välinen eriarvoisuus kasvaa. Yhteisesti valittu hyväntekeväisyyskohde ja tieto konkreettisista aikaansaannoksista kohteessa tukee parhaimmillaan yhteisöllisyyttä ja saa aikaan antamisen iloa enemmän kuin huonosti valittu tavara. Mutta odotan mielenkiinnolla tulevia jouluja ja sitä, ryhdytäänkö tavaroiden sijaan satsaamaan esimerkiksi henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen?
