Silloin tällöin kuulen eettisen johtamisen kehittämisen tarvetta väheksyvänä argumenttina, että ”meidän organisaatiossa ollaan jo hyvin eettisiä”. Minulla ei yleensä ole mitään syytä kyseenalaistaa, etteikö näin olisi.
Joanne B. Ciulla kuitenkin esittää*, että organisaation johtamista koskevat eettiset haasteet ja joskus myös riskien realisoitumiset koskettavat hyvin usein juuri taustaltaan hyvin kunnollisia, eettisiä ihmisiä, jotka ovat ponnistelleet menestyksensä eteen. Ciullan mielestä johtamisen etiikkaa koskeva kirjallisuus ja lehdistö keskittyvät liian yksipuolisesti käsittelemään epäeettistä johtamista joko eettisten periaatteiden puutteena tai eettisten periaatteiden hylkäämisenä talouden/markkinoiden paineiden alla.
Onnistumisen tuoma mukavuuden tunne vie johtamisen autopilotille
Ciullan mukaan menestyneille, taustaltaan puhtaille johtajille ensimmäisen haasteen tuo onnistuminen. Joskus pitkien ponnistelujen tuottama työ palkitaan ja organisaatio saadaan toimimaan tehokkaasti ja henkilökohtainen työ saavuttaa tavoitteensa.
Tällöin vaarana on liika mukavuuden tunne. On inhimillistä ja ymmärrettävää, että tuntuu hyvältä onnistua, mutta joskus tämä voi näkyä hengähtämisenä ponnistelujen jälkeen ja organisaation jättämistä ”autopilotille”. Huomio saattaa tällöin eksyä muihin asioihin kuin organisaation johtamiseen.
Toiseksi, menestys monesti johtaa tilanteisiin, joissa on etuoikeutetussa asemassa informaatioon, ihmisiin tai muihin kohteisiin. Kolmanneksi, menestys johtaa usein organisaation resurssien rajoittamattomaan kontrolliin. Ja neljänneksi, menestys saattaa vääristää johtajan uskomuksia hänen kyvystään manipuloida tai kontrolloida asioiden lopputuloksia.
Vahva hallinnan tunne vie joskus vallan väärinkäytöksiin
Tunnetaan paljon tapauksia, joissa varsin hyvinä ihmisinä ja johtajina menestyksensä saavuttaneet henkilöt ovat sortuneet tekemään jotakin, jonka he ovat tienneet vääräksi ja tienneet asian paljastumisen johtavan katastrofaalisiin seurauksiin, mutta ovat silti toteuttaneet sen uskoen, että pystyvät hallitsemaan lopputuloksen.
On tavallaan ymmärrettävää, ettei johtamisen kehittämisen into ole korkeimmillaan, jos ongelmia ei ole havaittu. Toisaalta näissä asioissa ongelmien ilmeneminen on usein niin kriittistä, että voisi olla hyvä varmistua kaikin keinoin, ettei niin tapahdu.
Eihän sinun organisaatiossasi ole onnistujia? Tai tule olemaan?
- Otso
* "The Ethics of Leadership", Ciulla Joanne B. 2003
Apua vaikeisiin päätöksentekotilanteisiin ja johtoryhmätyöskentelyn helpottamiseen oppaasta Miksi ja miten tehdä eettisiä päätöksiä.
