Kestävyysraportointidirektiivi tekee vastuullisuusraportoinnin nykyistä laajemmin pakolliseksi ja ensimmäiset vaikutukset alkavat näkyä jo tammikuussa 2024. Yritysvastuu ja kestävyys ovat ison mullistuksen kohteena. Aiheeseen liittyviä uusia direktiivejä ja asetuksia viimeistellään rivakalla tahdilla. Uusien kestävyysraportointistandardien myötä vastuullisuusraportointi tulee pakolliseksi huomattavasti nykyistä useammalle yritykselle.
Oikea aika valmistautumiselle oli eilen
Nyt onkin kullanarvoinen hetki tarkastella organisaation vastuullisuuden tilaa kokonaisuutena. Voi olla vaikea aloittaa tiedon kerääminen raportointia varten, jos kukaan ei tiedä mitä olisi raportoitava. Erityisen tärkeää on, että kerättävä tieto myös antaa organisaation toiminnasta ja sen vaikutuksista hyvän kuvan. Uudet standardit tulevat lisäämään läpinäkyvyyttä ja vastuullisuusväitteiden totuudenmukaisuutta tullaan myös valvomaan tiukemmin.
Vastuullisuusraportoinnin velvoittavuuden laajenemisen takana on kesällä 2022 hyväksytty Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD). Direktiivin suurimpiin vaikutuksiin kuuluu raportointivastuun kohdistuminen huomattavasti nykyistä useampiin yrityksiin. Lisäksi raportoinnille tulee määrämuotoiset raamit. Ensimmäiset raportit olisi jätettävä 2025 ja raportoinnin kohteena olisi aikajänne, joka alkaa jo tammikuusta 2024.
Vastuu astuu voimaan asteittain ja kohdistuu ensin suuriin yrityksiin, joilla on raportointivelvollisuus nykyisenkin säädännön puitteissa. Pienemmille yrityksille on jätetty hieman aikaa valmistautua ja omaan vastuullisuusohjelmaan ehtii vielä paneutumaan. Tulipalokiireessä raportointivelvoitteen toteuttaminen käy kalliiksi ja on helposti huomattavaksi haitaksi muille toiminnoille. Hyödyt, joita hyvin suunnitellun vastuullisuusohjelman kautta voi yritykselle johtaa, menevät kiireessä sivu suun.
Sääntelyn taustaa
CSRD on laajentamassa vanhan Non-Financial Reporting Directive (NFRD) säätelemää aluetta. NFRD on ollut osa Suomenkin lainsäädäntöä jo useamman vuoden. Vanhan raportointidirektiivin vaikutukset ovat Suomessa tulleet kirjanpitolain kautta ja kohdistuneet vain suurimpiin yrityksiin. Muotomääräykset ovat olleet löysät ja huhupuheet kertovat, että jotkut velvollisuuden piiriin kuuluvat yritykset kuittaavat raportoinnin parilla toimintakertomuksen oheen liitetyllä lauseella. Uusien raportointivelvoitteiden piiriin kuuluisivat lopulta kaikki listatut yritykset ja kaikki suuret yritykset. Listatuista yrityksistä vain mikroyritykset on vapautettu raportointivelvollisuudesta.
Vastuullisuusraportoinnille on myös tulossa huomattavasti tiukemmat kehykset. Raportointi tullaan tekemään etukäteen määriteltyjen standardien mukaan, jotka ovat parhaillaan työn alla. Raportit tulevat myös olemaan nykyistä helpommin tarkasteltavissa. Vaatimuksena tulee myös olemaan, että raportin paikkansapitävyyden tarkistaa yrityksen ulkopuolinen taho.
Mitä varautuminen tarkoittaa käytännössä?
Näistä edellä kuvatuista tiivistyksistä voi jo lukea rivien välistä direktiivin tavoitteen: Raportointia ei tehdä raportoimisen vuoksin, vaan tarkoituksena on tehdä yritysten vastuullisuuteen liittyvästä tiedonsaannista ulkopuolisille helpompaa ja tiedoista luotettavampia. Tiukempien raportointistandardien on siis tarkoitus pistää kuriin sellaisia käytäntöjä kuin viherpesu ja valkopesu, tuomalla yritysvastuun todellinen tilanne julkiseen tietoon.
Pienemmillä toimijoilla alkaa nyt tiivistahtinen, systemaattinen työ pistää toimintaansa ja arvoketjujaan sellaiseen kuntoon, että ne kestävät päivänvaloa. Kestävyys määritellään usein toimintana, jota voidaan jatkaa sellaisenaan hyvin pitkän aikaa. Kestävää toimintaa on siis sellainen, joka ei ehdytä käyttämiään resursseja. Ei luonnonvaroja eikä toimintaan osallistuvien ihmisten voimia ja terveyttä. Kestävyyttä punnittaessa voi siis kysyä, kestääkö ympäristö ja kestävätkö ihmiset kyseistä toimintaa? Tähän kestävyyskäsitteen edellytysten listaan olisi nyt hyvä myös lisätä lähemmän tarkastelun kestäminen.
Kysy meiltä lisää - selvennämme mielellään, miten erilaiset uudet säädökset vaikuttavat sinun organisaatioosi ja mitä askeleita olisi hyvä seuraavaksi ottaa.
Autamme mielellämme erilaisissa vastuullisuuskysymyksissä ja kerromme muun muassa Juuriharjan vastuullisuuskartoituksesta. Kartoitus on tehokas ja helppo tapa kirkastaa ja suunnata vastuullisuustyön resurssien käyttöä sekä luoda kokonaiskuva tilanteesta. Ota meihin yhteyttä - keskustellaan yhdessä lisää!
- Jenna Nordman
