Loimme Juuriharjan kehityspäivässä joitain vuosia sitten sloganin, joka on päivä päivältä ajankohtaisempi: Super technology requires super humanity. Kun erilaiset digiratkaisut ja robotit korvaavat mm. loogista päättelyä, isoa tiedonsiirtoa vaativaa ja rutiininomaista työtä, ihmisten vastuulle jää mm. luovuus, intuition käyttö, motivointi, etiikka ja vuorovaikutus.
Nämä inhimillisyyden ytimessä olevat asiat vaativat toteutuakseen yhteistyötä.
Mitä yhteistyö edellyttää?
Perusedellytyksenä yhteistyölle on halu ajatella ja toimia yhdessä. Tarvitaan uskoa, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai istumalla vastakkain neuvotteluasetelmaan. Yhteistyössä ei voita vahvin osapuoli, vaan yhteisen ajattelun kautta syntynyt viisain ratkaisu. Yhteistyön perustaksi tarvitaan myös yhteinen tavoite, jonka kaikki osapuolet kokevat merkitykselliseksi ja ovat valmiita tekemään työtä asian eteen.
Voit tutustua Juuriharjan omaan yhteistyökyvykkyyden malliin lataamalla oppaamme:
Millä tasolla yhdessä ajattelun taidot ovat sinun tiimissäsi?
Yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuottavuutta, innovaatioita ja ratkaisua monimutkaisiin ongelmiin. Se lisää hyvinvointia ja sitoutumista. Erinomaiset tulokset vaativat kuitenkin yhteistyötaitojen kehittämistä.
Kun me juuriharjaajat olemme yhdessä arvioineet eri yritysten johdon ja henkilöstön kanssa yhteistyötaitojen tilaa, useimmiten eniten voitettavaa on löytynyt yhdessä ajattelemisen taidosta, tunnetaidoista ja reflektoinnin taidosta.
Näiden taitojen kehittämiseen ei ole oikotietä, vaan huomion kiinnittäminen asiaan, harjoittelu sekä reflektointi ja palaute tuottavat tulosta ajan kanssa. Mutta pienilläkin keinoilla voi jo saada aikaan muutosta parempaan. Esimerkiksi yhteistä ajattelua voi kehittää olemalla herkkänä tyypillisimpien ajattelun harhojen suhteen. Tai arvioimalla tuloksia jokaisen yhteisen palaverin lopussa tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivilla kysymyksillä, esimerkiksi:
- Syntyikö palaverissa uutta ajattelua?
- Miten hyvin jalostimme toistemme ajattelua?
- Moneenko ideaan tartuimme?
- Mitä emme huomanneet?
- Uskalsimmeko sanoa ääneen sen, mitä piti sanoa?
Luottamus on yhteistyön tärkeä katalyytti
Yhteistyötä ruokkivat erilaiset katalyytit, joista yksi merkittävimmistä on luottamus. Jos tiimissä tai johtoryhmässä luottamus horjuu, eivät yhteistyön taidot pääse esiin. Tarkoitan tässä luottamuksella samaa haavoittuvuuteen perustuvaa luottamusta (Vulnerability based trust), josta NBF:ssäkin vieraillut Patrick Lencioni puhuu. Se tarkoittaa tunnetasoista luottamusta: luotamme toisiimme niin paljon, että uskallamme tuoda esiin myös omia epävarmuuksiamme, pelkojamme ja heikkouksiamme. Syntyäkseen tällainen luottamus edellyttää siis sekä avoimuutta että erittäin herkkäkorvaista kuuntelua.
Tätä yhteistyön perustaa voit arvioida omassa tiimissäsi esim. seuraavien väittämien avulla: Väittämät sisältävät myös jo keinoja luottamuksen parantamiseen.
- Ryhmän jäsenet pyytävät aikailematta ja aidosti anteeksi toisiltaan, mikäli he sanovat tai tekevät jotain sopimatonta tai mahdollisesti muuten ryhmälle vahingollista.
- Ryhmän jäsenet myöntävät avoimesti omat heikkoutensa ja virheensä.
- Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa myös henkilökohtaisella tasolla ja keskustelevat luontevasti myös muista kuin työasioista.
Rakennusalalla on lähdetty tekemään yhteistyötä allianssimallin avulla aivan uudella tavalla. Juuriharja on valmentanut tiimejä parempaan yhteistyökyvyykkyyteen lukuisissa allianssihankkeissa. Lue lisää, mitä allianssimallilla on saatu aikaan.
Juuriharjan omassa yhteistyökyvykkyyden mallissa kehitetään niin yksilön ja ryhmän luovuutta, hyvinvointia, tuottavuutta kuin ongelmanratkaisutaitojakin.
Tutustu malliin lataamalla alta maksuton julkaisumme Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen.
