Vapaapäivä tuli aherruksen jälkeen suureen tarpeeseen. Lepoa kaipasi sekä ruumis että mieli. Päivää ei kuitenkaan vietetty oikosenaan maaten vaan tutustuen paikalliseen luontoon ja tuliaisia hankkien.
Valmennus jatkui tänään aamulla reflektion käynnistämisellä. Viimeisten päivien aikana jokainen on saanut runsain mitoin pureskeltavaa ja sitä täytyy vähitellen sulatella ja järjestellä arjen käyttövoimaksi. Nyt olo on vielä aika hämmentynyt kaiken keskellä.
Piipahdimme pikaisesti vielä työmaalla tervehtimässä lapsia. Saimme kuulla muutaman laulun tervehdykseksi ja polvenkorkuisten voimakas laulu sai itse kussakin liikahduksia aikaan.
Illalla tutustuimme yhden namibialaisen heimon kulttuuriin ja ruokaan. Onneksemme samaan ravintolaan sattui synttärijuhlat ja saimme saman päivän aikana jo toisen kerran nauttia innostuneesta laulusta, tällä kertaa aikuisten suusta. Lähipöydät yhtyivät synttäripöydän menoon. Me jouduimme kieltä osaamattomina pitäytymään kuulonautinnon puolella.
Huomenna aamulla matkamme aavikolle käynnistyy. Tämä tarkoittaa meille voimakkaita elämyksiä ja samalla sitä, että yhteydet ulkomaailmaan katkeavat. Aavikolla ei ole tukiasemia, kännykät eivät löydä verkkoa. Tämän vuoksi myös blogin päivitys taukoaa hetkeksi. Jos se on aikataulullisesti mahdollista toteuttaa, tämä kertomus jatkuu ensi maanantaina.
After having a day off yesterday we today continued with our work. Now the mode is different: we reflect back on the material we have gathered during the past days. Not easy! Tomorrow morning we will head out into the Namib-Naukluft desert to deepen our reflection. That also means we will be out of touch as there is no connection to the internet or cell phone available. Hopefully we can continue our story through this blog next Monday.
