Hollantilaisen businessetiikan professorin Muel Kapteinin mukaan ”Code of Conductin todellinen arvo ei ole sen sanoissa, vaan siinä, miten sitä eletään todeksi ja noudatetaan joka päivä koko organisaatiossa.”
Luottamus rakentuu teoista. Nykyisessä liiketoimintaympäristössä luottamus on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa sekä yrityksen sisäiseen toimintaan että sen maineeseen ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Eettisten periaatteiden laatiminen on yksi tapa vahvistaa tätä luottamusta. Näiden periaatteiden kautta yritys voi viestiä sitoutumisestaan vastuulliseen ja rehelliseen toimintaan. Mutta mitä tapahtuu, kun eettisten periaatteiden laatimisessa tehdään virheitä tai lupaukset eivät vastaa todellisuutta?
Lähes jokaisella organisaatiolla on omat eettiset periaatteensa, koska ne tarjoavat suuntaviivat sille, miten yrityksen tulisi toimia eri tilanteissa. Nämä periaatteet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan yrityksen arvoille, ohjaavat työntekijöiden käyttäytymistä ja vahvistavat sidosryhmien (kuten asiakkaiden, työntekijöiden ja kumppaneiden) luottamusta organisaatioon. Eettisten periaatteiden avulla yritys voi osoittaa sitoutumisensa vastuulliseen toimintaan ja varmistaa, että sen toiminta on linjassa lainsäädännön ja sosiaalisten normien kanssa.
Moni yritys on laatinut eettiset periaatteet myös siksi, että asiakkaat ja päämiehet vaativat niitä. Tällöin voi syntyä tilanne, jossa eettiset periaatteet laaditaan kiireellä, eikä niiden merkitystä liiketoiminnalle ehditä pohtia perusteellisesti. Usein tuntuu, että jokin paperi on vain oltava olemassa, mutta sen käytännön vaikutuksia ei aina tiedosteta.
Kiihtyvässä tahdissa lisääntyvän vastuullisuusregulaation ja tiukkojen budjettien paineessa voi tulla kiusaus kopioida eettiset periaatteet toiselta organisaatiolta. Tämä voi johtaa siihen, että yritys antaa lupauksia, joita se ei tosiasiassa ymmärrä tai pysty täyttämään. Ylimitoitetut lupaukset voivat tuoda mukanaan eettisiä ongelmia ja mainehaittoja, kuten luottamuksen menettäminen, oikeudelliset riskit ja kulttuurin rapautuminen. Näille tilanteille on tyypillistä, että asiakkaat menettävät luottamuksensa lupauksiin, juridinen myrsky alkaa, tai työntekijät kokevat, ettei periaatteita tarvitse ottaa vakavasti.
Useimmiten ylimitoitettuja lupauksia ei tehdä pahantahtoisesti. Ne voivat syntyä monista syistä, kuten:
Markkinapaineesta: Kovassa kilpailutilanteessa voi tulla paine luvata enemmän kuin mitä voidaan todellisuudessa tehdä. Tämä voi johtaa epärealistisiin lupauksiin, joita ei pystytä lunastamaan.
Eettiset periaatteet, eli code of conduct, ovat dokumentti, joka ohjaa organisaation toimintaa ja päätöksentekoa. Linjausten avulla voidaan suojata organisaatiota eettisten riskien toteutumiselta ja tarjota esihenkilöille suuntaviivoja arjen johtamiseen.
Toimittajille ja yhteistyökumppaneille suunnattu code of conduct on myös erinomainen keino hallita sopimuksia ja eettisiä riskejä. Se on eräänlainen sitova lupaus organisaation toimintatavoista. Kun nämä lupaukset ovat ylimitoitettuja, se voi asettaa organisaation alttiiksi organisaatiokulttuurin rapautumiselle: ”Meillä on tällainenkin yhdentekevä paperi, ei meillä oikeasti tarvitse noudattaa mitään pelisääntöjä.”
Vahingossa valehtelu voi tapahtua mille tahansa organisaatiolle eettisiä periaatteita laatiessa. Tärkeää on, miten tällaisiin tilanteisiin reagoidaan. Avoin kommunikaatio, avun pyytäminen ja eettisten periaatteiden säännöllinen arviointi ovat avainasemassa, kun pyritään rakentamaan ja ylläpitämään luottamusta asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.
Miten tämän kaiken ehtii, kun kädet ovat muutenkin täynnä työtä? Ota yhteyttä, katsotaan yhdessä. Autamme mielellämme niin eettisten periaatteiden laadinnassa, juurruttamisessa kuin päivittämisessäkin.
- Sofia Nevala