Valoa kohti.
Vuoden pimein ajanjakso on pian selätetty. Miten se sujui omasta mielestäsi?
Vuosi vuodelta olen valmistautunut kaamoksen tuloon entistä huolellisemmin. Tänä syksynä olen opetellut pitämään pimeydestä ja nukkumisesta. Asensin unikellon ja huomasin nukkuvani useampana yönä tunnin tai puolitoista liian vähän. Ei kai ihme, että loppuviikosta on väsyttänyt ja kivoihinkin asioihin ryhtyminen on tuntunut työläältä.
Fakta motivoi muutokseen
Aloin itsekin ymmärtää mikä merkitys unella on tekemisen ja olemisen laadulle. Aikuisen luulisi ymmärtävän tämän ilman kelloakin. Unentarpeeseen liittyvän faktan ja datan saaminen ryhdisti henkilökohtaisen unikoulun aloittamiseen. Pelkkä märehtiminen omien tuntemusten ja kokemusten kanssa ei muutoksen aikaansaamiseen riittänyt.
Toimintatapojen muuttamisessa hankalinta on ajatusten ja tunteiden muuttaminen. Muutos kannattaa siis aloittaa teoista ja asioiden toisella tavalla tekemisestä.
Hillitse väärään suuntaan vievät ajatukset
Olen opetellut nukkumaan menemistä. Se on puolestaan edellyttänyt iltarituaaleista luopumista ja niihin johtavien ajatusten kyseenalaistamista. Mieli tuottaa hupaisia ehdotuksia niin rutiinien tekemisestä yön sydämellä, kuin huolta ja murhetta herättäviä ajatuksia tekemättömistä ja keskeneräisistä asioista.
Mieleen nousevat ajatukset on hyvä torpata saman tien. Osa ajatuksista on vain ajatuksia. Niiden voi antaa mennä ja siirtää ajatuksista merkityksellisimmät kypsymään seuraavaan päivään. Mieliteot ja houkutukset voivat odottaa viikonloppuun. Tärkeintä on opetella tekemään toisin, itselleen paremmin.
Muutos vaatii yhteistä sitoutumista
Työläintä on ehkä ympärillä olevien ihmisten mukaan saaminen. Uusista periaatteista lipsuu helpoiten, kun muut ympärillä jatkavat elämäänsä samaa rataa. Pelkästään tieto, omat tunteet ja kokemukset muutoksen hyödyllisyydestä eivät riitä, ellei muutosta pysty työstämään myös läheisten kanssa. Parhaimmillaan yhden muutos herättää kipinän muutokseen myös muissa. Muutkin tuntuvat kukkuvan iltaisin meillä nyt vähemmän.
Kun tavoitteisiin sitoutuminen on vaikeaa: näin parannat tilannetta.
Kaamoksesta en tykkää vielä enemmän, mutta välitän siitä vähemmän. Pimeys on tarjonnut hyviä mahdollisuuksia neulomiseen ja Netflixin laatusarjojen seuraamiseen. Valoisina iltoina löytyy jatkossakin muuta tekemistä.
Aina jossain on myös valoa. Nyt sitä on päivä päivältä hitunen taas enemmän. Kaamos on taitettu. Valoa kohti.
