Skip to content
Reflektointi auttaa huipputiimiksi kasvamisessa.
Jari Salo5.4.2022 14:082 min read

Reflektointi on huipputiimiksi kasvamisen edellytys

Hyvän tiimin toiminta on parhaimmillaan intuitiivista – tuntuu, että hommat sujuvat kuin itsestään. Kun hyvin toimivalta tiimiltä kysyy, miksi se toimii niin hyvin, saa usein aika ympäripyöreitä vastauksia. ”Kaikki on vaan niin helppoa” tai ”Meillä on vaan niin hyvät tyypit”. Paradoksaalista kyllä, hyvään tyytyväisyys voi olla este huipuksi kehittymiselle, jos tiimillä ei ole riittävää tarkkanäköisyyttä oman toimintansa kehittämisen suhteen. Puhutaan tiimin reflektiokyvystä. Jos halutaan saada hyvästä tiimistä huipputiimi, on kehitettävä systemaattisesti reflektiotaitoja.

 

JH blogi huipputiimi 1200x628

 

Reflektointia on opeteltava – 2+1 neuvoa miten

Otetaan käyttöön systemaattinen tapa reflektoida yhteistyötaitoja ja ryhmän ilmapiiriä projektin alusta alkaen. Reflektointia voidaan tehdä sekä spontaanisti että rakenteistetusti.

Spontaania reflektointia on arjessa tapahtuvat pienet parantamisen hetket. Kuka tahansa voi nostaa käden pystyyn ja ehdottaa toimintaan pientä muutosta. Olennaista on, että reflektoidaan jatkuvasti ja alussa keskitytään pieniin asioihin. Näin syntyy rutiini ja keskustelusta ja yhteiskehittämisestä tulee tapa.

Rakenteistettu reflektointi on suunniteltua ja johdettua itsearviointia. Yksinkertaisimmillaan se voi olla esim. kokouksen jälkeen toteutettu arviointi yhteisestä toiminnasta. Myös erilaiset mittaamiset ovat erinomainen tapa edesauttaa reflektiivistä kulttuuria.

  • Pulssi – laajahko fiilismittaus on nopea, lyhyt, suurelle joukolle osallistujia päivittäin tai viikoittain esitettävä yksi samana pysyvä kysymys. Esim. miten sitoutunut olet tähän projektiin tai kuinka tyytyväinen olet, että työskentelet tässä projektissa. Tulokset kertovat ison kuvan ja mahdollistavat nopean reagoinnin mahdollisiin haasteisiin ja osoittavat, tarvitaanko tarkempaa tutkimusta.
  • Trendi – vakioitu lyhyen tähtäimen kehityksen ohjaus tehdään aina samalle joukolle vastaajia nopeasti liittyen johonkin tiettyyn tilanteeseen tai asiayhteyteen. Samat kysymykset näyttävät trendin. Esimerkki kyselystä on projektiryhmän plussa/delta-itsearviointi viikkopalaverin jälkeen.
  • Tutkimus – tieteellisesti validoitu kysely, tulokset ja johtopäätökset tulevaisuutta varten. Kohderyhmänä suurempi ja edustava joukko osallistujia, toteutetaan 3, 6 ja 12 kk:n kuluttua aloituksesta. Kyselyn sisältö on tieteellisesti validi ja tulokset analysoidaan ja raportoidaan tietyn mallin mukaisesti.

Systemaattisesti ja sitkeästi hyödynnettynä reflektoinnin eri muodot luovat tiimiin vahvan jatkuvan parantamisen kulttuurin, mikä mahdollistaa ajan myötä aidoksi huipputiimiksi kasvamisen.

 

Tiimin henkivakuutus

Reflektointi on tiimille myös eräänlainen henkivakuutus. Hyvä reflektiotaito edesauttaa hankalien tilanteiden ratkaisemisessa. Jos projektissa joudutaan tilanteeseen, jossa luottamus on heikentynyt tai ilmapiiriin syntyy jännitteitä, on liian myöhäistä aloittaa reflektion harjoittelu, sillä neutraali ja rakentava keskustelu ei välttämättä enää onnistu. Reflektion taito ja rutiini sen sijaan mahdollistaa vaikeidenkin asioiden käsittelyn – ennen kuin kärpäsestä pääsee paisumaan härkänen.

Juuriharja on valmentanut jo monia voittavia tiimejä. Niille on ollut yhteistä se, että on osattu ja uskallettu lähteä osallistamalla hakemaan parasta toimintamallia. Tehty kehitystyötä yhdessä. Tämä kyvykkyys tehdä yhdessä ja reflektoida tehtyä yhdessä määrittelee, miten tehokkaasti tiimi pystyy hyödyntämään kaikkien vahvuudet ja ylittämään siten osaamisensa rajat. Se vaatii asennetta, halua oppia, nöyryyttä − uskallusta olla epämukavuusalueella.

Haluatko tietää lisää yhteistyökyvykkyyden johtamisesta? Lataa alta maksuton oppaamme:

 Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen

 

Me Juuriharjassa autamme asiakkaitamme rakentamaan yhteistyötaitojen jatkuvalle kehittämiselle vahvan perustan. Tähän kuuluvat yhteistyökyvykkyyden tavoitteiden määritys sekä yhteistyöhön liittyvien johtamis- ja fasilitointitaitojen kehittäminen.


Yksilöiden ja ryhmien yhteistyöosaamisen systemaattinen kehittäminen kannattaa, koska hyvä yhteistyökyvykkyys auttaa saavuttamaan parempia tuloksia. Myös luovuus, ongelmanratkaisutaitot ja hyvinvointi lisääntyvät sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Otathan yhteyttä, kerron mielelläni lisää!

- Jari Salo

Partner

 

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT