Hybridityön haasteet ja mahdollisuudet
Helsingin Sanomat (6.6.2021) nostaa esiin hybridityön ongelmat, jotka ovat olleet etätyöhön painottuneiden yritysten tiedossa jo pidempään. Osa näistä yrityksistä on ratkaissut yhteistyön haasteet sillä, että tiimit voivat olla vain kokonaan etä- tai kokonaan läsnätyötä tekeviä. Nyt on havaittavissa myös etä- ja läsnätyöhön liittyvän keskustelun polarisoitumista, kuten tämän tyyppisissä murrosvaiheissa on tapana.
Osa korostaa yritysten työvoimakilpailua ja joustojen tarjoamista, osa kiinteistökustannusten säästömahdollisuuksia, osa läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä innovaatioiden ja sitouttamisen keinona. Periaatteita luodaan ja henkilöstöltä kysytään mielipiteitä, mutta kaikilla meillä on vielä paljon epäselvyyttä siitä, millaiseksi arki hybridityössä haasteineen tulee muodostumaan.
"Kaikilla meillä on vielä paljon epäselvyyttä siitä, millaiseksi arki
hybridityössä haasteineen tulee muodostumaan."
Maltti on valttia.
On ilahduttavaa huomata, että tässä tilanteessa osataan myös pitää malttia isojen ja pitkäkestoisten ratkaisujen teossa. Ääripäiden osalta onkin hyödyllistä tiedostaa asiat, joiden tasapainoa on tarvetta johtaa tunnistamalla molempien polariteettien hyvät ja huonot puolet. Kestävää tasapainoa tukevat ”sekä–että” -ratkaisut eivät synny ”pöytälaatikkotyönä”. Työyhteisöjen on hyvä yhdessä miettiä, mitkä periaatteet sopivat juuri meidän työhön, ihmisiin ja haluttuun yhteistyökulttuuriin. Vaatii tietoista johtamistyötä rakentaa pitkäkestoista ja moniäänistä vuoropuhelua ja arviointia käytännön kokeilujen ja niistä saatujen kokemusten ympärille. Oikeaa mallia tuskin löytyy valmiina ulkopuolelta, eikä sitä todennäköisesti löydetä tarttumalla nopeasti ensimmäisenä mieleen tuleviin ideoihin ja ratkaisuihin – tai kovaäänisimpien jäsenten näkemyksiin. Jo yhteiskunnan ja teknologian muutosvauhti edellyttää meiltä työnteon toimintamallien ja pelisääntöjen säännöllistä arviointia ja uudistamista. Paluu ”takaisin yhteisöksi” on oma vaiheensa ja sen jälkeen arki todennäköisesti muotoutuu kokemuksien myötä joksikin sellaiseksi, joka on vaikea vielä täysin ennakoida.
Hybridityön tarkastelun lyhyt ja pitkä aikajänne
Asioita voi yhteisissä keskusteluissa tarkastella eri aikajänteillä: Mitä haluamme, että tapahtuu, kun pitkään etätyötä tehneet ihmiset pääsevät takaisin toimistoihin ja kohtaamme jälleen fyysisesti? Mitä haluamme, että poikkeusajasta otetaan mukaan ”uuteen”? Minkä haluamme jäävän pysyvästi historiaan ajasta ennen koronaa? Mitä ihan uutta voisimme kokeilla? Mihin meidän pitää valmistautua pidemmällä tähtäimellä?
Etätyön opit virtuaaliyhteistyöstä saattavat alun läsnätyöhuumassa hetkeksi unohtua, mutta jo omissa aivoissa tunnistaa sellaisen sopeutumisen virtuaalivuorovaikutukseen, että olisi surullista, jos tämä kivuliaasti saavutettu oppiminen jäisi hyödyntämättä tulevan työn tekemisen arjessa. Puhumattakaan siitä kehitysloikasta, jonka teknologiat ja yhteistyöalustat ovat tänä poikkeusaikana ottaneet: Fyysisen etäisyyden rajat on pystytty ylittämään nyt vihdoin jo laajemmassa mittakaavassa. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että ”ihmisen kaipuu toisen luo” on kaikissa ulottuvuuksissaan lopulta varsin fyysinen ja elämältä maistuva kokemus. Einesruoka kyllä pelastaa kiireisessä arjessa, mutta se ei korvaa sitä ihmisen onnea, jonka tuore ja juuri tähän hetkeen valmistettu yhteinen ateria tarjoaa.
Me Juuriharjalla autamme mielellämme suunnittelemaan, millainen hybridityömalli sopisi parhaiten juuri teidän organisaatioonne. Otathan yhteyttä niin keskustellaan lisää!
Yhteistyötaitojen kehittämisestä voit lukea lisää verkkosivultamme. Olemme koonneet sivulle aiheesta paljon hyödyllistä tietoja sekä maksutonta, ladattavaa materiaalia.
