Operaatio Juuriharja: Hitaasti, niin hitaasti

Olimme tänään toisessa työkohteessa, Future learning pre-schoolissa. Paikka on yksityinen, pariskunnan pitämä. Perusajatuksena on, että lapset saadaan edes osaksi päivää pois kadulta ja lapsille tarjotaan ruoka kolme kertaa viikossa. Tilat ovat ahtaat, kymmenet eri ikäiset lapset ahtautuvat noin kymmenen neliön tilaan päiväunille. Autamme rakentamaan lisätilaa lasten käyttöön. Pre-school -nimestään huolimatta paikka on enemmänkin päiväkoti.

Työnä meillä on muurata toisen kerroksen seiniä pidemmälle. Oli mukavaa, ettei tänään juurikaan tarvinnut kyykistellä tai kurkotella, työkorkeus oli hyvä. 

Mutta ison haasteen toi pilvettömältä taivaalta porottava aurinko, joka möyhensi meitä olan takaa. Varjoa oli vain taukopaikalla. Yksittäisen työjakson pituus saattoi olla vain muutaman minuutin, minkä jälkeen piti jo lähteä tauolle. 

Me olemme kaikki tottuneet paiskomaan töitä vauhdilla, joten olosuhteet aiheuttivat kaikenlaisia tunnereaktioita. Oli vaikea suostua huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Päivän johtajat saivatkin olla tarkkoina sekä meidän että itsensä kanssa. Kiusaus tehdä “vielä vaan vähän, tämä yksi vielä” oli alati läsnä. 

Illan palautteissa pohdimme myös, millaista esimerkkiä johdon olisi hyvä antaa. Onko tärkeintä tulos vai se, että sitä tulosta pystytään tekemään myös huomenna?

Lue lisää Operaatio Juuriharjasta.