Katarina Baer kysyy Hesarin Työ ja ura -kolumnissa toimivatko organisaatiot käytännössä niin eettisesti ja empaattisesti kuin mitä yritykset sivuillaan kertovat. Onko työntekijöillä oikeasti mahdollisuus tehdä työssään ihmiskuntaa merkittävästi palvelevia asioita? Osoittautuuko eettisyys ja empaattisuus silmänlumeeksi, paljastuuko sanojen takaa todellinen motiivi, työntekijöiden hyväksikäyttö?
Silmänkääntötempuilla on lyhyet siivet
Pienempään palkkaan ja vähäisempiin etuihin liittyvät epäoikeudenmukaisuuden kokemukset eivät motivoi, eivätkä kannusta työn hyvin tekemiseen. Oikeudenmukaisen kohtelun on todettu olevan yhteydessä mm. 13–48 % matalampaan sairauspoissaoloriskiin (2002, Elovainio, M., Kivimäki, M. & Vahtera, J).
Kriisimielialan lietsominen johtaa pikemminkin työpaikan vaihtoon ja työyhteisön kärvistelyyn. Työntekijöistä 88 % valitsee työnantajan, jonka vastuullisuus ja arvot ovat yhteneviä heidän omien arvojensa kanssa. 86 % jättäisi työpaikkansa, jos näiden välillä on ristiriita (PriceWaterhouseCoopers, Millenials at Work, 2008).
Juuriharjassa me uskomme vahvasti käytännön kokemuksen ja tutkimustiedon pohjalta yritysten aitoon tahtoon kehittää eettisempää ja energisempää johtajuutta, toimintakulttuuria ja parempaa maailmaa. Parhaat työntekijät ovat kiinnostuneita organisaatioista, jotka vastaavat ihmisten henkilökohtaiseen merkityksen kokemisen tarpeeseen ja kantavat yhteiskuntavastuunsa – yli pelkän voitontavoittelun (McKinsey, War for Talent).
Kuinka jokainen voi osallistua työyhteisön energisemmän toimintakulttuurin kehittämiseen?
Eettinen johtaminen on hyvää, reilua, oikeudenmukaista ja tuloksellista johtamista, joka huomioi sekä hyvinvoinnin että tuottavuuden.
Toiminnan eettisyyden happotesti toteutuu arjen puheissa ja teoissa joka tilanteessa, joka hetkessä. Sokeudumme helposti kiireessä, kun omat rutiinit, tottumukset, arvot ja uskomukset ohjaavat ajatteluamme. Emme välttämättä edes tunnista kriittisellä vyöhykkeellä olevia tilanteita ja huomaa toimivamme kyseenalaisesti.
Eettisten kysymysten tiedostaminen, rohkeus pukea omat ajatukset sanoiksi ja ottaa ikävät asiat puheeksi on hyvä lähtökohta oman ja työyhteisön toiminnan kehittämiselle. Toimintatapoja on syytä haastaa, tunnistaa tapahtuneet lukuvirheet ja etsiä vilpittömästi tilanteisiin erilaisia, uusia, monipolvisempia ratkaisuja, joiden seuraukset kestävät tarkastelun vuosienkin päästä ja kaikkien osapuolien kannalta.
Käytännön teot ja tekemättä jättämiset ratkaisevat toiminnan eettisyyden.
Rohkeutta on sanoa ja puuttua tilanteisiin ennen kuin jotain noloa tapahtuu. Saarnaaminen ja sormella osoittelu ei kiinnosta ketään. Vaikuttavaa onkin saada ihmiset itse oivaltamaan ja pohtimaan, minkälainen toimintatapa olisi tilanteessa kestävin.
Kysymyksiä oman eettisen johtajuuden arvioimiseksi ja tueksi
1. Tietoisuus ja päättelytaidot
- Kuinka usein joudun toteamaan: ”No enpä tullut ajatelleeksi”
- Ohjaavatko viralliset ja epäviralliset roolit työyhteisössä meitä toimimaan kuten aina ennenkin?
- Onko organisaation näkökulmasta selvää, mihin suurempaan kokonaisuuteen tämä tilanne liittyy?
2. Moraalinen mielikuvitus
- Miten usein ajattelen, että tilanteessa on vain yksi toteuttamiskelpoinen ratkaisu?
- Katsommeko me ratkaisujemme seurauksia eri ihmisten tai organisaatioiden näkökulmasta? Tai seurausten seurauksia?
- Kestävätkö organisaatiomme ratkaisut aikaa? Tuntuvatko ne hyvältä vielä kymmenen vuoden kuluttua?
3. Arvot ja johdonmukaisuus
- Toiminko itse omien arvojeni mukaan – juuri nyt, pienissäkin valinnoissa ja päätöksissä?
- Riittääkö meille työyhteisönä se, että toimimme lakien ja asetusten mukaisesti?
- Millaista maailmaa rakennamme työllämme?
- Millaista arvomaailmaa vahvistamme omalla toiminnallamme?
4. Henkilökohtainen integriteetti
- Kuuntelenko kaikkien näkökulmia ja mielipiteitä tasavertaisesti?
- Tunnistammeko meihin liittyvät sidokset ja mahdolliset intressiristiriidat?
- Olisimmeko ylpeitä, jos työstämme ja tekemistämme ratkaisuista kirjoitettaisiin huomisen lehdessä?
5. Käytännön teot
- Teenkö pelosta ja epävarmuudesta huolimatta siten, kuin näen oikeaksi ja oikeudenmukaiseksi? Vai toteanko: ”Ei kuulu minulle”?
- Myönnämmekö tekemämme virheet ja epäonnistumiset? Miten käsittelemme niitä työyhteisönä? Etsimmekö syyllisiä vai osaammeko oppia virheistämme?
- Mihin asetamme organisaationa oman eettisen rimamme? Haluammeko olla passiivisia perässähiihtäjiä vai tinkimättömiä edelläkävijöitä?
Miten johtaa eettisesti ja rohkeasti?
Lisävinkkejä eettisen johtajuuden kehittämisestä löydät maksuttomasta Eettisen johtamisen pikaoppaastamme.
Haluatko tietää, millä tasolla oma eettinen johtajuutesi on verrattuna tutkittuun keskiarvoon?
Testaa kokeilemalla Juuriharjan Leadership EDGE© 360° -arvioinnin ilmaista itsearviointiosuutta!
