Ihmisoikeudet käsitteenä voivat tuntua vaikealta lähestyä, mutta niiden soveltaminen on laaja-alaisempaa ja usein myös arkisempaa puuhaa, kuin ensikädessä voisi kuvitella. Oletko tullut ajatelleeksi, että oikeus osallistua kulttuurielämään on ihmisoikeus ja monet yritykset edistävät tätä oikeutta positiivisesti tarjoamalla kulttuuriseteleitä?
Eettisyyskysymyksissä, kuten yrityksen arvoja tai ensimmäisiä eettisiä periaatteita eli Code of Conductia laatiessa, on helppo eksyä terminologiaviidakkoon. Alalle on kehittynyt melkoinen määrä sanastoa, jonka tarkoitus saattaa jäädä häilyväksi. Vastuullisuus, kestävyys, ESG, ihmisoikeudet, SDG, UNGP, yritysten yhteiskuntavastuu, inkluusio, ympäristövastuu… Näiden termien takaa löytyvä sisältö on kuitenkin yllättävän yhdenmukainen.
Ihmisoikeuslähtöinen näkökulma organisaation eettisiin periaatteisiin voi olla kätevä ratkaisu, koska silloin viitekehyksestä tulee selkeä. Materiaalisen sisällön voi hakea omiin sitoumuksiin miettimällä, mihin oikeuksiin omat toiminnot vaikuttavat. Talous, terveys, kulttuuri, sosiaaliset oikeudet, eri ryhmien tasa-arvo, ympäristö, työoikeudet, ilmaisun vapaus, jne. Listaa voisi jatkaa. Inspiraatiota ja ohjenuoria on siis tarjolla runsaasti, eikä tiedon käyttämiseen tarvitse esimerkiksi ostaa maksullisia sertifiointeja.
Tätä nykyä ihmisoikeusvelvoitteet mainitaan jo usean organisaation eettisissä ohjeissa. Maininnan saattaa saada YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja tasa-arvon tärkeys kaikessa toiminnassa. Kuitenkaan ihmisoikeuksien sisältöä ei välttämättä tämän enempää avata eikä myöskään sitä, mitkä oikeudet ovat juuri kyseisen organisaation toiminnalle olennaisia tai tärkeitä ja kuinka yksittäisiä ihmisoikeusvelvoitteita varsinaisesti noudatetaan tai edistetään.
Hiljalleen trendi näyttää kuitenkin kehittyvän siihen suuntaan, että myös ihmisoikeuksien materiaalista sisältöä tuodaan mukaan liike-elämään. EU:n suunnitelma lainsäädännöstä, joka velvoittaisi yrityksetkin implementoimaan ihmisoikeudet toimintaansa, on saattanut edistää trendiä.
Lataa alta maksuton oppaamme. Oppaasta saat paljon hyödyllistä tietoa Code of Conductista: mitä sillä tarkoitetaan, sekä miten ja miksi se tulisi laatia.
Liike-elämän ihmisoikeudet
Mitä liike-elämän ihmisoikeudet käytännössä tarkoittavat? Ensimmäinen asiakirja, johon käsitettä tutkiva törmää, on UNGP eli United Nations Guiding Principles on Business and Human Rights. Se on esitelty vuonna 2011 ja saanut yksimielisen tuen kaikilta YK:n jäsenmailta. Dokumentti sisältää pääasiassa ohjeet siitä, kuinka laajasti ihmisoikeusvelvoitteita yritystoiminnassa olisi implementoitava.
UNGP ei itsessään yksilöi sen tarkemmin, mitä oikeuksia on noudatettava, vaan varsinainen sisältö on osattava hakea muualta YK:n ja ILO:n velvoitteista. Tässä kohtaa ihmisoikeusasiantuntijasta on paljon apua, koska materiaalia on valtavasti ja tulkintasäännöt eivät usein tule ilmi suoraan säädösteksteistä.
Ihmisoikeudet mukana kaikilla elämän osa-alueilla
Ihmisoikeudet eivät typisty tasa-arvoon ja lapsityövoimaan. Niitä on määritelty kaikille elämän osa-alueille ja ne läpäisevät kaiken sääntelyn. Yritysten toiminnoilla on ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta merkitystä niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä.
Yksityinen puoli on saattanut vältellä käsitettä ihmisoikeudet, koska se kalskahtaa kolkolta. Sana tuo mukanaan synkkiä mielleyhtymiä orjuuteen ja lapsityövoimaan. Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen on kuitenkin usein jokapäiväistä toimintaa. Velvoitteiden noudattamisen ympärille on myös helppo rakentaa positiiviseen vaikuttamiseen keskittyviä eettisiä ohjeita ja luoda samalla uutta arvoa.
Autamme mielellämme erilaisissa vastuullisuuskysymyksissä ja kerromme muun muassa Juuriharjan vastuullisuuskartoituksesta. Kartoitus on tehokas ja helppo tapa kirkastaa ja suunnata vastuullisuustyön resurssien käyttöä sekä luoda kokonaiskuva tilanteesta. Ota meihin yhteyttä - keskustellaan yhdessä lisää!
- Jenna Nordman
