Vanha tarina kertoo sammakosta, joka laitetaan kylmään veteen ja vettä lämmitetään hiljalleen. Lopulta sammakko tulee keitetyksi, mutta se ei itse huomannut missä kohtaa sen olisi pitänyt tehdä asialle jotain. Olisihan sammakko voinut hypätä kattilasta ulos, kun olisi vaan hoksannut tehdä niin.
Tämänkaltainen kehityskulku on tyypillinen asioille, jotka muuttuvat hissukseen ajan mittaan. Eettisyyden määritelmä on yksi hitaasti muuttuva, hyvää johtamista ja työtä määrittelevä tekijä, jonka evoluutiota on haasteellista seurata. Ehkä siitä syystä olemme viime vuosina saaneet lukea ylimmän johdon virhearvioinneista mediassa. On vaikea huomata niitä arkisia tilanteita, joissa käypä tapa toimia on muuttunut. Se, miten on toimittu ennen, ei enää olekaan hyväksytty tapa toimia.
Eettinen johtaminen edellyttää ajassa kiinni pysymistä
Eettinen johtaminen on herkkyyttä nähdä, mitä ajassa tapahtuu ja miten eettisyyden määritelmä muuttuu ja elää. Koska määritelmä muuttuu melko hitaasti, on sen evoluutiota on haasteellista seurata. Ehkä juuri tästä syystä olemme viime vuosina saaneet lukea ylimmän johdon virhearvioinneista mediassa. On vaikea huomata niitä arkisia tilanteita, joissa käypä tapa toimia on muuttunut. Se, miten on toimittu ennen, ei enää olekaan hyväksytty tapa toimia. Useimmiten näissä asioissa tehdyt virheet eivät suinkaan johdu pahasta tahdosta vaan osaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta.
Lisäksi eettinen johtaminen on vastuunoton ja laaja-alaisen harkinnan istuttamista kaikkialle organisaatioon, sen jokaiseen jäseneen. Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että samanaikaisesti pidetään huolta sekä tuloksellisuudesta, tuottavuudesta että työhyvinvoinnista. Eettinen johtaja ottaa henkilökohtaisesti vastuuta onnistumisesta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Faktoihin nojaavaa kehittämistä
Yhdistämällä eettisen johtamisen riskienhallintapuolen sekä organisaation jäsenten kasvattamisen vastuunottoon ja osaavaan päätöksentekoon voi yritys saavuttaa kestävää kilpailuetua. Kilpailuedun kehittämisen lähtökohdaksi on syytä tehdä realistinen ja puolueeton nykytilan analyysi siitä, mitkä tekijät organisaatiossa edistävät eettisyyden toteutumista ja mitkä puolestaan haittaavat sitä. On syytä erottaa toisistaan havaittu, tutkittu ja oletettu tieto. Tiedon pohjalta on mahdollista kohdistaa erilaiset kehittämistoimenpiteet tarkasti.
Organisaatiokulttuuri on syytä ottaa huomioon
Toimintakulttuurin merkitys toiminnan eettisyydelle on merkittävä. Organisaatiokulttuuri vaikuttaa siihen, miten organisaation jäsenet toimivat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja ulkoisiin sidosryhmiin. Millaisia tekoja arvostetaan ja mitä ei, mitä otetaan puheeksi ja mitä ei. On tärkeää olla tietoinen organisaatiokulttuurin eettisyyden tilasta ja sen ohjaavasta vaikutuksesta.
Hyvänä lähtökohtana eettisen toimintakulttuurin kehittämiselle toimivat julkilausuttuihin arvoihin pohjautuvat kirjalliset eettiset periaatteet tai ohjeet (code of ethics, code of conduct). Organisaatiossa on keskusteltava ja yhdessä sovittava siitä, mikä on käypää toimintaa ja mikä ei. Projektin aikana henkilöstö kuulee toinen toisiltaan, miksi joku tapa toimia harmittaa tai jopa hankaloittaa toisen työtä. Laatimisprosessi on keino ottaa keskusteluun hankalia asioita ilman, että niistä syntyy negatiivista hässäkkää. Samalla ohje tulee tutuksi jo laatimisvaiheessa ja sen henki alkaa elää. Ohjeisiin ei voi kirjata kaikkea, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Sen vuoksi on tärkeää, että jokainen ymmärtää sen hengen, jossa ohje on laadittu.
Eettinen toimintakulttuuri vahvistaa innovaatiokyvykkyyttä ja hyvinvointia
Innovaatiokyvykkyys, edellytykset palvelujen sekä tuotteiden luovalle kehittämiselle sekä henkilöstön hyvinvointi ovat tutkitusti yhteydessä toimintakulttuurin eettisyyteen. Kun sosiaalinen, kulttuurinen ja henkinen pääoma toimintakulttuurin kehittämisen myötä kasvaa, rakentuu uudenlaisia edellytyksiä taloudellisen pääoman kasvattamiseen.
