Sidosryhmäjohtamisesta sidosryhmävuoropuheluun ja osallistamiseen
Maailma on tosiaan muuttunut. Kun Freeman kyseenalaisti 1980-luvulla perinteistä strategista johtamista väittämällä, että yritysten pitäisi ottaa huomioon kaikki sidosryhmät, oli ajatus vieras ja tuntui varmasti liioittelulta. Sidosryhmillä hän tarkoitti mitä tahansa ryhmää tai yksilöä, joka voi vaikuttaa yrityksen toimintaan tai joihin yritys voi toiminnallaan vaikuttaa. Freeman siis väitti että yritys menestyy paremmin, jos se ottaa huomioon myös muut ryhmät kuin asiakkaat tai omistajien intressit.
Tämän päivän monimutkaisessa maailmassa sidosryhmien odotukset ja vaatimukset otetaan vakavasti etenkin isojen yritysten strategiaprosessissa. Erityisesti vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta sidosryhmät ja heidän odotuksensa ovat keskeinen vastuullisuutta määrittelevä lähtökohta omien arvojen, toimialan käytäntöjen, lakien ja poliittisten päätösten, standardien ja ohjeiden sekä kestävän kehityksen tavoitteiden ohella. Kiinnostavaa on kuitenkin edelleen se, miten eri tavalla yritykset suhtautuvat sidosryhmiinsä: osa uskoo, että suhteita voi hallita ja johtaa esimerkiksi perinteisin viestinnän keinoin, kun taas osa on siirtynyt avoimuutta ja proaktiivisuutta korostavaan vuoropuheluun.
Parhaimmillaan sidosryhmien kanssa käyty vuoropuhelu ja osallistaminen ei pelkästään auta sopeutumaan ympäristöön vaan voi myös tuottaa uusia strategisia innovaatioita ja jaettua arvoa koko yhteisölle. Vai miltä kuulostaa osallistava strategiaprosessi, jossa tärkeät sidosryhmät kuten henkilöstö, asiakkaat, yhteistyökumppanit, jakelijat ja tavarantoimittajat ovat mukana?
