Pro-tukipiste on 27 vuotta toiminut ihmisoikeusjärjestö, joka tekee sekä edunvalvontatyötä että tarjoaa tukipalveluja ja yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksia seksi- ja erotiikka-aloilla työskenteleville ihmisille sekä ihmiskaupparikoksen uhriksi joutuneille. Prostituution, seksityön ja Pro-tukipisteen toimintaideologian avaaminen olisivat kukin yhden arvoblogin kokoisia aiheita.
Tällä kertaa kerron kuitenkin siitä, kuinka arvojen kirkastamisesta tuli merkittävä osa Pro-tukipisteen työhyvinvointia.
Oikeudenmukaisuuden tunto ja perusoikeuksien puolustaminen yhdistävät
Arvoista on helppo puhua yleisellä tasolla. Vaikeudet alkavat siinä vaiheessa, kun arvot pitäisi muuttaa arkisiksi, toimintaa ohjaaviksi käytännön toimintaperiaatteiksi.
Pro-tukipisteen toiminnan ideologia on säilynyt koko sen olemassaolon ajan peruslähtökohdiltaan muuttumattomana: jokaisella ihmisellä on ongelmia kohdatessaan oikeus saada laadukkaita palveluita ja hyvää kohtelua huolimatta siitä, mikä hänen taustansa on ja millä keinoin hän toimeentulonsa tai osan siitä hankkii. Kaikki tämä tulee saada ihmisen omaa itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Mikään ennakkoehto ei poista näitä oikeuksia.
Minulta on usein kysytty, mikä yhdistää kaikkia Pro-tukipisteen työntekijöitä. Vastaus on helppo: vahva oikeudenmukaisuuden tunto ja siitä johtuva vähemmistöjen oikeuksia puolustava ajattelutapa.
On hienoa olla päivittäin todistamassa kollegoiden valmiutta ja kykyä yhdenvertaiseen dialogiin ja ihmisarvoa kunnioittavaan työtapaan sekä sinnikästä osallistumista arkiseen taisteluun siitä, että perusoikeudet kuuluvat kaikille. Pro-tukipisteen työyhteisölle ovat tyypillisiä pitkät työurat ja sitoutuneisuus työhön. Työn kokee mielekkääksi, kun sen arvopohja on tasapainossa oman arvomaailman kanssa.
Arvot olivat haavoittuvuustekijä
Pro-tukipisteen väen vahva sitoutuneisuus ja yhteinen ihmisoikeuslähtökohta ovat olleet sekä suoja että haavoittuvuustekijä: toisaalta yhteisesti jaetut arvot ovat tukeneet työn tavoitteita ja oikeutusta mutta toisaalta nämä samat tekijät ovat lisänneet kuormitusta. Kunnioittamamme arvot ovat jatkuvan hyökkäyksen kohteena.
Työssä jaksamisesta jutellessa tulivat esiin yhä useammin kohtuuttomuuden kokemukset: asiakkaitamme kohdellaan Suomessa erittäin huonosti ja työntekijämme joutuvat todistamaan toistuvia tilanteita, jossa usko oikeudenmukaiseen Suomeen ja maailmaan on koetuksella. Pahinta on se, että joihinkin ihmisiin ja ihmisryhmiin kohdistuvat oikeuksien loukkaukset ja huono kohtelu eivät ole poikkeuksia, vaan osa hiljaisesti hyväksyttyä normirakennetta. Kuormittavuus näkyi ja tuntui työilmapiirissä ja työn mielekkääksi kokemisessa. Kohtuuttomuus synnyttää helposti turhautuneisuutta, vihaisuutta, surua ja avuttomuutta.
Suojakilvellä kohti työhyvinvointia
Kun oivalsimme työn kuormituksen linkittyvän vahvasti arvopohjaan, seuraava looginen askel oli selvittää, voiko tälle tehdä jotakin. Miten organisaation vahva arvopohja saadaan työhyvinvoinnin tueksi ja osaksi arjen työtä?
Tässä avuksi löytyi eettisen johtamisen ja arvotyöskentelyn asiantuntija Juuriharja Consulting Group, jonka kanssa lähdimme reilun vuoden kestäneelle arvoavaruusmatkalle. Otimme tavoitteeksemme arvojen kirkastamisen ja yhteisen ymmärryksen arvojemme merkityksestä sekä organisaation että yksittäisten työntekijöiden ammatillisen identiteetin vahvistamisessa. Halusimme arvot arkisiksi työkaluiksi ja suojakilviksi.
Hidas, mutta tärkeä juurrutusprosessi
Arvoavaruuden tutkimisen jälkeen operatiivisiksi arvoiksi valikoituivat osallisuus, yhdenvertaisuus ja läpinäkyvyys. Kaiken perustaksi valitsimme ihmisarvon. Prosessi ei suinkaan päättynyt arvojen valintaan ja nimeämiseen, vaan etenimme siihen vaikeaan osaan: miten jalkautamme valitsemamme arvot arkeen?
Onneksi varasimme prosessille tarpeeksi aikaa, sillä pikkuhiljaa ajattelutapojen erot ja erilaiset odotukset pulpahtelivat pintaan. Mentäessä pintaa syvemmälle kokemuksellisuuden ja arvojen maastoon sekä työyhteisön dynamiikkaan, mieli tarvitsee aikaa ja rauhaa uusien oivallusten syntymiseksi.
Oivalluksia itsestä ja työyhteisöstä
Arvotyöskentely opetti meille paljon sekä itsestämme, toisistamme että työyhteisöstämme kollektiivina. Huomasimme olevamme huomattavasti moniäänisempi ja moniarvoisempi työyhteisö, kuin olimme kuvitelleet. Moninaisuus kuitenkin asettui yhteisesti sovitun arvosateenvarjon alle.
Arvokeskustelut tukivat puhumista siitä, mitä erilaisuus, arvoristiriidat ja eriävät näkemykset ihmisen hyvinvoinnista ja hänen valintojensa perusteista merkitsevät. Ymmärsimme yhdessä, että työyhteisö koostuu paitsi erilaisista yksilöistä, myös erilaisista rooleista ja vastuista. Johtajat eivät ole työyhteisöstä irrallinen päätöksentekotaso, vaan arjessa läsnä oleva olennainen osa toimivaa työyhteisöä.
Vastavoima uupumiselle
Arvotietoisuuden vahvistuminen luo vankan pohjan arjen työlle. Toimintaan juurtuneet arvot tukevat kuormittumistilanteissa, sillä niiden varaan perustetaan priorisointi, rajaaminen ja päätöksenteko. Arvotietoisuus on keskeinen vastavoima uupumiselle. Hyökkäykset ja turhautumiset on helpompi kestää, kun jokaisella työyhteisön jäsenellä on suojakilpenään kirkas näkemys siitä, miksi teemme tätä työtä ja miksi teemme sitä juuri tällä tavalla. Lisäsuojana on myös tieto siitä, että organisaatiolla on nämä samat arvot ja että organisaatio on niitä aina eturintamassa puolustamassa.
Maailma ympärillämme ei ole valitettavasti muuttunut paremmaksi paikaksi elää. Samat kohtuuttomuudet toistuvat edelleen, mutta yhteisesti valitut arvot ja niiden konkreettiset soveltamistavat ovat tuoneet eväitä ja uskallusta rajata mahdottomuudet työn tavoitteista. Työntekijöinä joudumme edelleenkin todistamaan monenlaista tuskaa ja on inhimillistä asettaa itselleen velvoite ottaa asia haltuunsa, koska jonkun täytyy pystyä tekemään epäkohdille jotakin – ja mahdollisimman nopeasti. Työhyvinvointihankkeessa arvojen kirkastuessa ja yhdessä prosessoinnin tuloksena pakonomaiselle haltuunotolle kehittyi vastavoima: työrauha lisääntyi. Asioille osataan antaa aikaa ja omat vaikuttamismahdollisuudet nähdään realistisemmin.
Arvokysymykset ovat juurtuneet arjen työkaluksi
Arvokolmikostamme on tullut meille hyviä työkavereita. Kun pohdimme ja teemme arjessa asioita, voimme aina kysyä, onko tässä kaikki valitsemamme arvot kohdillaan.
- Onko tässä päätöksessä kaikki tehty ja perusteltu läpinäkyvästi ilman piiloagendaa?
- Onko rahat käytetty siihen tarkoitukseen, mihin ne on myönnetty?
- Ovatko tässä olleet mukana kaikki ne, joita asia koskettaa?
- Onko päätöksiä tehty yhdenvertaisesti siten, että kaikki kokevat tulleensa kohdelluksi reilusti?
Arvoihin perustuva kysymyspatteristo on juurtunut hyvin arjen työkaluksi. Teemme sitten rahahakemuksia, asiakastyön linjauksia tai henkilöstöhallintoa, niin aina sama työkalupakki kelpaa: kaikki olennainen tulee kertoa läpinäkyvästi, jokaisella tulee olla mahdollisuus olla mukana itseään koskevissa asioissa ja jokaiselle tulisi syntyä tunne, että kaikkia koskevat samat säännöt.
Aina kaikki ei tietenkään onnistu täydellisesti, mutta hämmästyttävän usein tämä kuitenkin toimii. Arvotyöskentely on siinäkin mielessä kiva prosessi, että se jatkuu aina.
Tiedätkö, miten luoda organisaation tuottavuutta ja hyvinvointia tukevat arvot?
Valitettavan usein arvot jäävät vain kauniiksi korulauseiksi, jotka kumisevat tyhjyyttään yrityksen arjessa. Miten siis luoda aidot, uskottavat ja yhdessä luodut arvot, joihin kaikki voivat jollakin tavalla sitoutua?
Maksuttomassa pikaoppaassa Miten luoda tuottavuutta ja hyvinvointia tukevat arvot vastaamme mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Miten arvotyöskentely vaikuttaa tuottavuuteen ja hyvinvointiin?
- Mihin on hyvä varautua, kun keskustellaan arvoista?
- Miten arvoprosessi etenee?
- Miten arvot saadaan juurrutettua osaksi arkea ja jokapäiväistä tekemistä?
