Törmäämme silloin tällöin tilanteisiin, joissa jonkun asiakkaan sidosryhmän, melko usein HR:n, aloitteesta on esitetty tarve keskustella arvoista. Toiveena on yleensä joko uudistaa tai kirkastaa arvopohjaa puhtaalta pöydältä tai vahvistaa arvopohjan ohjaavaa, kouriintuntuvaa vaikutusta jokaisen arjessa. Stereotyyppisesti aloitteen tehnyt taho on hyvin sitoutunut asiaansa ja kokee voimakasta tarvetta juuri arvokeskustelulle, mutta hanke on törmännyt tai sen odotetaan tyssäävän sisäisen myyntityön haasteisiin, koska johtoryhmä tarvitsee hankkeelle liiketoimintalähtöisiä perusteita. Ei riitä, että se koetaan itsessään tärkeäksi, itseisarvoksi. Sellaisenaan arvokeskustelu saa helposti ”pehmeän” leiman, jonka ROI:sta ei saa vainua susikoirakaan.
Mistä lähteä liikkeelle?
En muista yhtään hanketta Juuriharjan historiassa, joka olisi alkanut vain siitä lähtökohdasta, että arvot ja etiikka olisivat itsessään niin tärkeitä asioita, että niiden toteutumista tulee tukea jatkuvilla satsauksilla. Vaikka asiakkaamme yleisesti ovatkin sitä mieltä, että arvot ja eettinen johtaminen ovat itsessään tärkeitä, arkirealismi on sitä, että kehittämistä tehdään ajankohtaisista liiketoiminnallisista lähtökohdista.
Oli kyse minkälaisesta kehittämishankkeesta hyvänsä, siitä vastuussa olevien henkilöiden olisi aina hyvä ensin selvittää, mikä liiketoiminnan kannalta kriittinen asia on tässä hetkessä ja tulevaisuudessa se, jonka edistämisen tarpeesta vallitsee ylimmässä johdossa mahdollisimman laaja yhteisymmärrys. Näin mahdollistetaan vastaanottavaisuus sille, että hankeeseen voidaan aika- ja tulospaineessa harkita käytettävän resursseja. Avainkysymyksiä ovat: miksi ko. asia on liiketoiminnan kannalta erityisen tärkeä juuri nyt ja miten suunniteltu prosessi vastaa haasteeseen?
Millaisiin liiketoiminnan haasteisiin arvot ja eettiset periaatteet vastaavat?
Arvoja ja eettisiä periaatteita on kehittämisen välineinä hyödynnetty mm. yhdistymistilanteissa eri organisaatiokulttuurien yhteensovittamisen työkaluna, strategian toteutumisen mahdollistamisessa, myynnin kasvattamisessa, johtamisen tuottavuuden lisäämisessä, toiminnanohjausjärjestelmän tuottavammassa hyödyntämisessä, asiantuntijoiden myynnillistämisessä, työn tuottavuuden kasvattamisessa, yhteistyön ja prosessien sujuvuuden lisäämisessä jne. Toki ei voi väheksyä sitäkään, että joskus ylin johto kuulemma nukkuu yönsäkin paremmin, kun tietää ko. asioiden olevan kunnossa, eli organisaation linjakkuuteen voi luottaa.
Kuka toteuttajaksi?
Kun halutaan toteuttaa esimerkiksi arvoprosessi, voidaan resursseja käyttää joko fasilitoimalla arvoprosessia tai valmentamalla ja kehittämällä organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Tässä on vissi ero toteutuksen suunnittelusta lähtien, mikä olisi hyvä huomioida myös toteutuksesta vastaavaa tahoa valittaessa. Fasilitaattoreiden rekrytointi on melko halpaa. Toisaalta organisaation osallistaminen riittävällä tasolla on niin kallista, että kokonaislaskussa hieman kalliimpi liiketoiminnan kehittämistarpeista lähtevä kyvykäs toteuttaja voi olla hyvä satsaus – ainakin hankkeen vaikuttavuuden ja tuottavuuden näkökulmasta.
- Otso
